Vaalimatematiikka on jälleen demokraattien suurimpia mörköjä – valitsijajärjestelmä ei kuitenkaan pelastaisi Trumpia nykyisillä kannatusluvuilla

Valitsijajärjestelmä perustuu Yhdysvaltain perustuslakiin. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Viisissä edellisissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattiehdokas on saanut neljästi eniten ääniä, mutta siitä huolimatta demokraatti on voittanut näistä vaaleista vain kahdet. Sekä Al Gore vuonna 2000 että Hillary Clinton neljä vuotta sitten joutuivat pettymään, vaikka saivat valtakunnallisesti enemmän ääniä kuin republikaanivastustajansa.

Tämän vinouman taustalla on presidentinvaaleissa käytettävä valitsijajärjestelmä, jossa voiton ratkaisee valitsijoiden määrä. Mainea ja Nebraskaa lukuun ottamatta kunkin osavaltion voittaja saa itselleen kaikki tuon osavaltion valitsijat, oli voitto kuinka täpärä tahansa.

Esimerkiksi vuoden 2000 huipputasaisissa vaaleissa George W. Bush kukisti Goren Floridassa vain 537 äänen erolla ja sai itselleen kaikki väkirikkaan osavaltion valitsijat, mikä ratkaisi vaalit.

Viime vaaleissa Donald Trump onnistui optimoimaan vaalimatematiikan omaksi hyödykseen. Hän voitti Pennsylvanian, Michiganin ja Wisconsinin vain yhteensä reilun 77 000 äänen erolla, mutta niukat voitot toivat hänelle ratkaisevan 46–0-valitsijaedun näissä osavaltioissa, vaikka Clinton sai koko maassa lähes kolme miljoonaa ääntä enemmän.

Ennen vuosien 2000 ja 2016 vaaleja vähemmän ääniä saanut ehdokas nousi presidentiksi myös kolme kertaa 1800-luvulla.

Tälläkään kertaa presidentti Trumpin tuskin tarvitsisi saada valtakunnallisesti enemmän ääniä kuin Joe Biden voittaakseen vaalit. FiveThirtyEightin ennusteen mukaan Trumpin mahdollisuus saada enemmän ääniä kuin Biden on vain neljä prosenttia, mutta hänellä on silti 12 prosentin mahdollisuus vaalivoittoon.

Jos presidentti yltäisi valtakunnallisessa äänimäärässä noin kahden prosenttiyksikön päähän Bidenista, hän todennäköisesti nousisi edelle ratkaisevissa vaa'ankieliosavaltioissa.

Tällä hetkellä Bidenilla on kuitenkin noin kymmenen prosenttiyksikön valtakunnallinen johto, ja useimmissa vaa'ankieliosavaltioissakin hän johtaa selvästi. Tilanteen täytyy kiristyä alle kahdessa viikossa, jotta valitsijajärjestelmä voisi pelastaa Trumpin.

Vaatisi perustuslain lisäyksen

Valitsijajärjestelmä perustuu Yhdysvaltain perustuslakiin ja se on ollut käytössä koko maan historian ajan. Vanhanaikaisena pidetystä järjestelmästä luopumisesta tai sen muokkaamisesta on keskusteltu vuosien varrella usein. Demokraatit ovat jälleen nostaneet asiaa esiin viime vuosina ja vaatineet, että eniten ääniä valtakunnallisesti saanut ehdokas voittaisi vaalit.

Riittävää poliittista tahtoa ei kuitenkaan ole ollut. Vaalijärjestelmän muuttaminen vaatisi perustuslain lisäyksen, mikä taas edellyttää laajaa kannatusta yli puoluerajojen.

– Amerikkalaiset eivät kovinkaan mielellään perustuslakiin koske, se on amerikkalaisen politiikan pyhä lehmä, sanoo Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula Claytonin yliopistosta Atlantasta.

Järjestelmän puolustajien mielestä se takaa, etteivät suuret kaupungit dominoi Yhdysvaltain vaaleja.

– Valitsijajärjestelmä on perustuslain laatijoiden hyvin tarkkaan harkitsema rakennelma, jonka tarkoitus on tasapainotella suurten ja pienten osavaltioiden kilpailevia intressejä. Se estää ehdokkaita voittamasta vaalit keskittymällä vain suuriin asutuskeskuksiin ja jättämällä pienemmät osavaltiot ja maaseudun huomiotta, sanoi konservatiivisen Heritage Foundation -ajatuspajan tutkija Hans von Spakovsky CNN:n mukaan.

Republikaanit vastustavat muutosta

Syyskuussa tehdyn gallupin mukaan 61 prosenttia amerikkalaisista kannattaa valitsijajärjestelmästä luopumista. Mielipiteet jakautuvat kuitenkin vahvasti puoluerajojen mukaan: muutosta puoltaa 89 prosenttia demokraateista mutta vain 23 prosenttia republikaaneista.

Vuosien mittaan järjestelmä on poliittisten voimasuhteiden vaihdellessa hyödyttänyt välillä demokraatteja ja välillä republikaaneja. Järjestelmä tuppaa nykyaikana suosimaan republikaaneja, mikä selittää osittain puolueen vastarinnan uudistuksia kohtaan.

Asetelma johtuu esimerkiksi siitä, että valitsijajärjestelmässä demokraatit eivät mainittavasti hyödy suurista voittomarginaaleistaan väkirikkaissa Kalifornian ja New Yorkin osavaltioissa. Nämä äänivyöryt menevät tietyllä tavalla hukkaan, sillä täpäräkin voitto riittää tuomaan puolueelle kaikki osavaltion valitsijat.

Monet keskeisistä vaa'ankieliosavaltioista sen sijaan ovat enemmän kallellaan republikaaneihin kuin Yhdysvallat keskimäärin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut