Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Tuomas Gerdt on kuollut 98-vuotiaana, kertoo Mannerheim-ristin ritarien säätiö.
Gerdt kuoli Helsingissä Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa tänä aamuna. Hän oli viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari.
Mannerheim-ristin ritareita nimitettiin yhteensä 191. Gerdt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942 numerolla 95.
Nimitysperusteluissa hänen sanottiin muun muassa sodan alkuvaiheista alkaen kunnostautuneen erityisesti taistelulähettitehtävissä ja joutuneen pitämään yhteyttä eri komentoportaitten välillä erittäin vaikeissa oloissa.
Myös presidentti Sauli Niinistö lähetti suruviestin Gerdtin kuoleman johdosta. Niinistö julkaisi Twitterissä kuvan, jossa Gerdt kättelee presidenttiparia itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
– Tuomas Gerdt – Suomen kansa kiittää ja kunnioittaa, Niinistö kirjoitti kuvan yhteydessä.
Moni suomalaisia muistanee Gerdtin juuri itsenäisyyspäivän vastaanotolta, jossa Mannerheim-ristin ritarit pitkään saapuivat kutsuvieraista ensimmäisinä kättelemään illan isäntäparia ja siten aloittivat varsinaisen juhlan. Gerdt oli viime useampana vuonna ensimmäinen kättelyyn saapunut vieras. Hän oli mukana juhlissa vielä vuonna 2015, jolloin hän oli jo nelisen vuotta ollut viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari.
Valtiojohdosta omat surunvalittelunsa ovat esittäneet myös ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
– Osanottoni omaisille ja läheisille. Lepää rauhassa, Marin kirjoitti Twitterissä .
Samoin Kaikkonen lähetti lämpimän osanottonsa Gerdtin omaisille. Lisäksi hän kiitti tviitissään Gerdtiä isänmaan eteen tehdystä työstä.
Tieto kunniamerkistä tuli sotasairaalassa
Gerdt sai Mannerheim-ristin ansioistaan jatkosodassa, mutta oli kotirintamalla vapaaehtoisena jo talvisodassa, ollessaan vain 17-vuotias.
Heinävedellä 28. toukokuuta 1922 syntynyt Gerdt haavoittui sodassa kolmesti, muun muassa luodista päähän. Siitä huolimatta hän palasi rintamalle.
Jatkosodan alussa Gerdt oli konekiväärijoukkueen johtajan taistelulähetti. Hän kuului Jalkaväkirykmentti 7:ään, jota johti eversti Armas Kemppi.
Vuoden 1942 heinäkuussa Gerdt osallistui vapaaehtoisena vastahyökkäykseen, jossa hän eteni konepistoolin kanssa aivan hyökkäyksen kärjessä. Hän otti muun muassa viisi vankia.
Tykistötulesta huolimatta hän palasi hakemaan kuolettavasti haavoittuneen, myöhemmin niin ikään Mannerheimin-ristin ritariksi nimetyn kapteeni Caj Tofferin suojaan.
Myös Gerdt haavoittui hyökkäyksessä ja oli sotasairaalassa saadessaan tietää saaneensa Mannerheim-ristin.
Kunniamerkin myöntämisperusteissa todettiin Gerdtin toimineen sodassa paitsi rohkeasti myös tavalla, joka vaati "nopeita itsenäisiä ratkaisuja ja aika annoksen synnynnäistä neuvokkuutta".
Gerdt itse kertoi yhden mieleenpainuneimmista ja samalla ristiriitaisimmista sotamuistoistaan ajoittuneen aivan jatkosodan loppuun.
– Olimme 1944 syksyllä Vuoksen linjalla. Jouduimme luovuttamaan Karjalan Kannasta ilman, että vihollinen oli sitä vallannut. Silloin minulla ja joukkueellani oli apeat mielialat. Toisaalta olimme iloisia siitä, että sota oli päättynyt, Gerdt muisteli STT:n haastattelussa vuonna 2008.
Veteraani vastusti Nato-jäsenyyttä
Sotien jälkeen Gerdt toimi konttoristina ja työnjohtajana Savonlinnassa, jaostopäällikkönä Kaukas Oy:n palveluksessa Helsingissä ja metsähallinnon konttoripäällikkönä Kaukas Oy:ssä ja Kymi Oy:ssä Lappeenrannassa.
Mannerheim-ristin ritarien säätiön puheenjohtajana Gerdt toimi vuodesta 1998 vuoteen 2017 ja sen jälkeen elämänsä loppuun säätiön varapuheenjohtajana.
Lappeenrannassa asunut Gerdt osallistui useisiin itsenäisyyspäivän Linnan juhliin kättelyjonon kärjessä. Hän seurasi tiukasti nykyaikaa ja kertoi usein haastatteluissa näkemyksiään muun muassa EU- ja Nato-politiikasta.
EU-jäsenyyttä Gerdt kertoi useaan otteeseen pitävänsä kokonaisuudessa hyvänä asiana, joskin painotti, että Suomen tulisi säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja perustuslaki.
Ajatusta Suomen viemisestä sotilasliittoon jatkosodan veteraani sen sijaan arvosteli kovinkin sanankääntein.
– Natoa en hyväksy, koska sillä on omat ongelmansa. Jos Natoa jouduttaisiin käyttämään, mihin se kohdistuisi? Tällä hetkellä järjestöön ei pitäisi suin päin rynnätä, Gerdt totesi itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2008.
Tuolloin hän otti myös kantaa ympäri maapallon levinneeseen talouskriisiin. Vaikeista ajoista selviäminen vaatisi jälleen tiukkaa yhteishenkeä, Gerdt painotti.
– Kun muistelee vaikeita aikoja, kuten sotia ja sotavelkoja, hädän hetkellä suomalaisten yksimielisyys on ollut tärkeintä. Veljeä ja siskoa ei jätetä.
Neljä ritaria nimitettiin kahdesti
Ensimmäisenä vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin eversti Ruben Lagus 22. heinäkuuta 1941. Viimeisenä ritariksi nimitettiin everstiluutnantti Viljo Laakso 7. toukokuuta 1945.
Sotamarsalkka Mannerheimin ritarinumero on 18 ja nimityspäivä 7. lokakuuta 1941.
Ensimmäisen luokan ritareita oli kaksi, Mannerheim ja kenraali Erik Heinrichs.
Neljä ritaria nimitettiin kahdesti: kenraalimajuri Aaro Pajari, eversti Martti Aho, lentomestari Ilmari Juutilainen ja kapteeni Hans Wind.
Kaikki sotilasarvotasot olivat edustettuina ritarien joukossa.
--
Uutista korjattu kello 13.59: Gerdt kuoli Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa, ei kuntoutussairaalassa.