Ilmasotakoulun entiselle johtajalle syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä

Ilmasotakoulun entinen johtaja sai syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä. Jenni Nousiainen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Ilmasotakoulun entinen johtaja, eversti Mikko Punnala on saanut syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä. Keski-Suomen käräjäoikeudesta vahvistettiin perjantaina STT:lle, että syyte asiassa on nostettu kaksi viikkoa sitten.

Punnalan syytteestä kertoi aiemmin Keskisuomalainen . Punnalan on epäilty suosineen lähisukulaistaan ja sukulaistaan lentoreserviupseerikurssi 93:n lisähaussa. Punnala on kiistänyt sukulaisten suosimisen ja kertonut, että kurssille järjestetyn lisävalinnan takana oli Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen yksiselitteinen käsky.

Punnalan asianajaja Matti Manner kommentoi asiaa STT:lle lyhyesti sähköpostilla.

– Punnala ei ole virassaan valmistellut tai osallistunut päätöksentekoon asiassa, joka koskee hänen sukulaista. Punnala on tällaisessa tilanteessa aina jäävännyt itsensä. Hän on virkatehtäviensä ulkopuolella selvittänyt sukulaisensa koetuloksia. Siinä ei ole mitään viranhoitamiseen liittyvää tai laitonta.

Esitutkinnan asiassa teki keskusrikospoliisi (KRP), jolta asia siirtyi syyttäjälle epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena. Virka-aseman väärinkäyttö on sitä vakavampi rikosnimike. Siitä voidaan tuomita sakkoja tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Asian käsittelylle ei ole vielä määrätty päivää käräjäoikeudessa.

Toisesta Puolustusvoimiin liittyvästä rikosjutusta tuli tuomio viime viikolla

KRP kertoi Ilmasotakoulun esitutkinnasta sekä toisesta, Merivoimiin liittyneestä rikosepäilystä samalla kertaa kaksi vuotta sitten. Merivoimia koskeneessa jutussa Helsingin hovioikeus tuomitsi viime viikolla Merivoimien entisen esikuntapäällikön sakkoihin neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.

Helsingin hovioikeuden mukaan lippueamiraali Timo Hirvonen teki esteellisenä päätöksiä, jotka koskivat hänen läheisiään. Tuottamuksellisuus tarkoittaa, että teko tehtiin huolimattomuudesta.

Hovioikeuden mukaan Hirvonen oli esteellinen, kun hän rannikkolaivaston komentajana toimiessaan hyväksyi oman poikansa palkankorotuksen. Lisäksi hän hyväksyi Merivoimien esikuntapäällikkönä toimiessaan vaimonsa siskon miehen nimityksen Merivoimien esikunnan kanslian osastopäälliköksi sekä myöhemmin kävi tämän kanssa kehityskeskustelun ja teki palkkausta koskevan suoritusarvioinnin. Hirvonen myös esitti miehelle kunniamerkkiä, jota ei kuitenkaan myönnetty.

Hirvosen sotilasarvon takia asia käsiteltiin hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeuden sijaan. Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut