Anni Kytömäen Margarita palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandialla – teos näyttää Suomen menestyksen kääntöpuolen

Kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Anni Kytömäki teoksella Margarita. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Hiljaisten puolustuspuhe. Näin kuvailee hämeenkyröläinen kirjailija Anni Kytömäki tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandialla palkittua Margarita-kirjaansa ( Gummerus ).

Kirjan henkilöitä ovat muun muassa sisäänpäin kääntynyt hieroja Senni ja sotamies Mikko. Molempien suojakuoreen kajotaan, ja molempien elämä muokkautuu valtion vallankäytön myötä.

Yksi kirjan päähahmoista on myös jokihelmisimpukka, joka on kuorensa suojaan käpertyneen ihmisen symboli. Jokihelmisimpukan latinankielisestä nimestä Margaritana margaritifera tulee myös teoksen nimi.

– Nykyään puhutaan paljon siitä, että pitäisi olla ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen. Kuitenkin evoluutiossa on pitkään selvinnyt tällainen kuorensa sisälle käpertynyt olento. Halusin luoda päähenkilön, joka on tarkkailijaluonne ja rinnastuisi joen pohjassa elävään simpukkaan. Tämä oli siis hiljaisten puolustuspuhe, Kytömäki kuvaa STT:n haastattelussa.

Samalla jokihelmisimpukka välittää viestiä siitä, mitä ihmiset tekevät luonnolle. Jokihelmisimpukka on kärsinyt helmenpyynnistä, metsien ojituksesta ja jokien ruoppauksesta.

– Nämä simpukat, jotka ovat eläneet jo 100 miljoonaa vuotta sitten maapallon virtavesissä ja selvinneet nykypäivään asti kaikenlaisista maailman mullistuksista, ovat vasta sadan viimeisen vuoden aikana joutuneet uhatuiksi. Kyllähän se kertoo meidän ihmisten elintavoista ja miten kaltoin kohtelemme muuta eliökuntaa.

"Niin sota kuin jälleenrakennus vaativat uhrinsa"

Margaritan teemat sijoittuvat sota-aikaan ja 1950-luvulle, mutta ne ovat yhä ajankohtaisia. Miten ihminen valjastaa ja tuhoaa luontoa kasvua tavoitellakseen. Pandemia. Naisen itsemääräämisoikeus. Sotiminen.

Kytömäen on mukaan vaikea arvioida, muokkautuivatko kirjaan ensiksi hahmot vai teemat, joita hän haluaa käsitellä.

– Teemat olivat mielessäni jo parinkymmenen vuoden takaa, minkä kautta hahmot alkoivat muokkautua mielessäni. Sennin hahmo tömähti mieleeni aika kokonaisena.

Päähenkilö Sennin hierojan ammatti tuntui luontaiselta, koska Kytömäki on itse myös opiskellut hierojaksi. Muitakin yhtenäisyyksiä hahmoon löytyi.

– En ole koskaan halunnut lapsia, mutta Senni itse ei ole jyrkästi sitä mieltä ennen kuin kokee raskauden.

Kirjassa keskeinen rooli on myös valtion vallankäyttö ihmisen elämässä. Mikko luovuttaa ruumiinsa valtiovallalle sotilaan roolissa, Senni kokee valtiovallan vaikutuksen omaan kehoonsa vaikean raskauden kautta.

Ennen kaikkea kirja näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mihin valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi johtaa sekä luonnon että ihmisen kohdalla.

Tämän teeman käsittelyä kiitteli myös Finlandia-voittajan tänä vuonna valinnut kapellimestari Hannu Lintu.

– Kirjan kieli viettelee mukaansa, ja sen kerronta kannattelee lukijaansa värikkään jatkumonsa aalloilla. Kuvaat taitavasti paitsi sitä nollahetkeä, josta Suomen kasvu kohti modernia yhteiskuntaa alkoi, myös yksilön ponnisteluja tuon kasvun välillä järjettömissäkin käänteissä. Osoitat, että kaikki taistelut – niin sota kuin jälleenrakennuskin – aiheuttavat omat uhrinsa, Lintu kuvasi kirjeessään voittajalle.

Kirjeet korvasivat tänä vuonna perinteiset Finlandia-gaalan voittajapuheet.

"Puhe synnytystalkoista voi haavoittaa"

Vaikka Suomessa naisen itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa kyseenalaistetaan nykyisin lähinnä puheissa, voivat myös ne haavoittaa.

– Synnytystalkoiden kaltainen puhe ja hyvin kepeä suhtautuminen teemaan, joka on monille todella iso asia, voi olla haavoittavaa. Ihminen voi haluta lapsia eikä saa niitä, tai toinen ei halua lapsia ja perustelee asiaa ympäristösyillä, mitä helposti halveerataan, Kytomäki sanoo.

Kirjailija kuvaa asiaa biovallan käsitteellä, joka on lähtöisin ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n ajattelusta. Filosofin mukaan biovalta on modernien kansallisvaltioiden harjoittamaa vallankäyttöä, jossa pyritään vaikuttamaan syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja niin edelleen.

– Siinä on hyviäkin puolia, kuten kansanterveyden ylläpitäminen ja rokotteiden kehittäminen ja yritys pitää ihmiset hengissä, mutta kun se liittyy lisääntymiseen, se menee usein yli. Jo 1800-luvulta asti valtiovalta on käyttänyt biovaltaa niin, että on aina oltu huolissaan, että kohta alkaa väestö vähentyä. Kuitenkin meitä on koko ajan maapallolla enemmän.

Sodan vaikutus mieliin

Sodan osalta Kytömäki ei halunnut kirjoittaa perinteistä sotakirjaa, vaikka teos osittain sotavuosiin sijoittuukin.

– Halusin tuoda esille, miten sota on vaikuttanut mieliin. Tärkeänä lähdeteoksena oli Ville Kivimäen Murtuneet mielet. Perehdyin siinä sodan psyykehistoriaan, josta puhutaan edelleen paljon vähemmän kuin muusta sotaan liittyvästä.

Kirjan ajanjakson valintaan vaikutti myös se, että kirjan piti olla jatko-osa vuonna 2014 julkaistulle esikoiskirjalle. Kultarinta oli myös Finlandia-ehdokkaana.

Tarina ei lopulta edennyt jatko-osana, vaan muokkautui omaksi tarinakseen uusilla päähenkilöillä. Kirjan aikakausi jatkaa kuitenkin siitä mihin Kultarinta jäi, käsitellen sota-aikaa ja sodan jälleenrakennusvuosia.

– Suomeen tuli ensimmäinen aborttilaki vuonna 1950. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955, niin näistä alkoi myös tulla kiinnekohtia tarinaan.

Pandemia tuli kirjaan mukaan jo ennen koronaa

Kirjassa käsitellään myös poliota, joka on korona-ajassa äärimmäisen ajankohtainen. Tämä oli kuitenkin sattumaa, koska Kytömäki alkoi kirjoittaa jo teosta ennen koronapandemian alkua.

– Kyllähän se tuossa keväällä aika paljon yllätti, että tällainen linkki nykyaikaan tuli synnytystalkoiden ja luonnonsuojelun lisäksi.

Teos osoittaa, että monien ajankohtaisten aiheiden juuret ovat kaukana menneessä. Koronan torjunnassa ovat käytössä samanlaiset keinot kuin pandemian historioissa aiemminkin: kokoontumisia vältellään ja sopivaa rokotetta kehitetään kiivaasti.

– Korona on osoittanut, että aika samalla tavalla olemme polvillamme mikrobimaailman edessä kuin aina ennenkin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut