STT:n lukiovertailun ykköslukiot pysyivät syksyn ylioppilaskirjoitustenkin jälkeen samoina kuin keväällä. Suurten lukioiden ykkönen on kärkisijaa vuodesta 2018 pitänyt Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia. Pienten kärkeen taas nousi viime vuoden 15. sijalta Enontekiön Erälukio, tutkinnon suorittaneita kokelaita oli tänä vuonna neljä.
STT:n syksyn vertailussa koko vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoihin. Vertailu siis kertoo, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
Kesän ja alkusyksyn rauhallinen koronatilanne on näkynyt näissä lukioissa siinä, että keväisen etäopetuksen kaltaisilta suurilta muutoksilta on syksyllä pitkälti säästytty. Pienempiä viilauksia on sen sijaan tehty.
Katedralskolanissa lukujärjestys on kuluvalla jaksolla rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Näin opetusryhmät eivät pääse sekoittumaan yhtä paljon kuin tavallisesti.
– Toivon muutenkin, että jos opiskelijoilla on vähän pitempiä tunteja ja vain yhtä tai kahta ainetta päivässä, se edesauttaa sitä, että he voivat keskittyä näihin opintoihin, sanoo rehtori Marianne Pärnänen.
Opetus on aiempaa vähemmän kiinni tietyssä paikassa
Syksyn ajan Katedralskolanin opetusta on myös lähetetty suorana verkkoon esimerkiksi flunssassa olevia oppilaita varten.
– Eli laitetaan kamerat päälle ja ne, jotka ovat kotona, voivat seurata opetusta sieltä, hän kertoo.
Ennen syksyn kirjoituksia tällainen mahdollisuus tarjottiin kaikille Turun abeille, eli he saivat valita, jäävätkö kotiin seuraamaan opetusta vai tulevatko lukiolle.
– Jännittävää on, että sen jälkeen monet tulivat kysymään, saavatko jatkaa tällä systeemillä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksi malli ei sovi kaikille, vaan jotkut ovat sitä mieltä, että etäopetus on parempi kuin lähiopetus ja päinvastoin. Meitä on kaikenlaisia, Pärnänen sanoo.
Enontekiön Erälukiossa taas jotkut opettajat ovat opettaneet kotoa etäyhteyden välityksellä luokkahuoneessa olevia lukiolaisia esimerkiksi silloin, kun opettaja on joutunut eristäytymään oireettomana koronatestin tulosta odotellessaan, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma. Lähiopetuksessa pyritään kuitenkin pysymään niin paljon kuin mahdollista.
– Osa kylistä on sellaisia, että verkkoyhteydet voivat olla heikkoja. Ja toistaiseksi oppilailla on kyllä ollut se, että he tarvitsevat kontaktin opettajaan. Oppiminen on kuitenkin helpompaa, kun on läsnä, hän sanoo.
Valtiontuella toteutetaan ylimääräistä tukiopetusta
Kevään etäopetuksesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta jäi Katedralskolanin Pärnäsen mukaan hieman oppimisvajetta.
– Kyllä se ainakin näkyi nyt syksyllä, että jotkut olivat vähän pudonneet kärryiltä. Tuntui siltä, etteivät he ihan hallinneet tiettyjä aineita juuri siksi, että oli sitä etäopetusta, hän sanoo.
Joidenkin opiskelijoiden on myös vaikeampi laittaa korona-ajatukset sivuun ja keskittyä opintoihin. Koronatilanteesta johtuvia vaikeuksia oppimisessa on tilkitty valtionavustuksella, jonka kokonaissumma on yhteensä 17 miljoonaa euroa.
– Meillä annetaan tukiopetusta, jos sitä tarvitaan, ja jotkut ryhmät on jaettu kahtia tai niin poispäin. Sillä tavalla yritämme saada nämä reiät kiinni, että kaikki opiskelijat pystyvät jatkamaan normaalisti, Pärnänen kertoo.
Myös Erälukiossa koronatukea käytetään tarvittaessa tukiopetuksen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen. Rehtori Peltovuoma kuitenkin arvelee, että lukion pieni ryhmäkoko on ehkäissyt erikoisten olojen vaikutusta oppimiseen.
Ensi kevään järjestelyissä ei ongelmia
Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että myös ensi kevään ylioppilaskirjoitukset joudutaan toteuttamaan koronan varjossa. Katedralskolanissa ja Erälukiossa kirjoitusten järjestelyissä ei ole juurikaan muutoksia tehtävänä.
– Luulen, että koronat ovat vielä nurkissa, ja koska mallit on nyt pari kertaa kokeiltu, mennään sen kaavan mukaan. Tiedämme, miten pitää toimia, Pärnänen sanoo.
Erälukiossa keväällä joudutaan pohtimaan lähinnä kirjoitusten valvonnan järjestelyjä. Ylioppilastutkintolautakunta jakoi kevään kirjoitukset aiempaa useammalle päivälle, joten kokeiden valvomiseen tarvitaan enemmän opettajia. Erälukiossa on kuitenkin vain kaksi pelkästään lukion puolella toimivaa opettajaa, ja loput ovat yhteisiä peruskoulun kanssa.
– Sitten toisille tulee vähän enemmän niitä valvottavia tunteja, Peltovuoma sanoo.
Talven koronarajoitusten vaikutus jää nähtäväksi
Vielä on auki se, kuinka eri alueiden erilaiset koronarajoitukset talven aikana vaikuttavat ensi kevään kirjoituksiin. Tämän vuoden keväänä koronapandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ja etäopetus koskivat yhtä aikaa kaikkia Suomen lukiolaisia, joten arvostelujärjestelmä tasoitti kirjoitusten arvosanajakaumaa. Kirjoituksiin osallistuneet saivat siis arvosanoja samassa suhteessa kuin tavallisinakin vuosina.
Tänä vuonna valmistuneista lukiolaisista valtaosa oli myös suorittanut kurssinsa loppuun ennen kuin etäopetus alkoi, joten se ei ehtinyt juuri vaikuttaa heidän opiskeluunsa.
Jos taas tänä talvena jossain päin Suomea joudutaan opiskelemaan selvästi enemmän etäopetuksessa kuin toisilla alueilla, se voi heijastua esimerkiksi enemmän tukea tarvitsevien sikäläisten opiskelijoiden arvosanoihin kevään kirjoituksissa. Tällaisia ongelmia arvostelujärjestelmä ei tasoita.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä uskoo kuitenkin, että lukiot ja opiskelijat ovat ehtineet valmistautua mahdollisiin ongelmiin.
– En lähtisi vetämään niin isoa johtopäätöstä, että jonkin alueen opiskelijat olisivat huonommassa asemassa kuin toiset. Opetuksen uudelleenorganisoimisessa on ihan varmasti haasteita, mutta laadukasta opetusta on kyllä tarjolla, hän sanoo.
Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on nykyään aiempaa enemmän väliä, sillä moniin korkeakouluihin haetaan ja päästään ensisijaisesti niiden perusteella. Useilla aloilla noin puolet aloituspaikoista jaetaan suoraan todistuksen ja puolet valintakokeen perusteella.
Uusimismahdollisuuksia on anteliaasti tarjolla
Tähkän mukaan ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, ja lukiot myös antavat opetusta niiden perusteella, oli kyse etä- tai lähiopetuksesta. Tavoite pysyy siis koko ajan samana ja myös opiskelijoiden tiedossa.
– Opiskelijat voivat valmistautua kokeisiin lukion tuella tai myös itsenäisesti. Ja minulla on se käsitys, että lukiot ovat miettineet paljon keinoja, joilla pyritään tukemaan niitä opiskelijoita, joihin tämä tilanne on vaikuttanut. Tässähän on aika paljon aikaa näihin kokeisiin, hän kertoo.
Viimeisenä oljenkortena Tähkä muistuttaa, että hyväksyttyjä kokeita voi uusia rajattomasti ja hylättyjä kokeita kolmen seuraavan tutkintokerran aikana.
– Jos yksittäinen opiskelija kokee, ettei ole menestynyt omaa osaamistaan vastaavalla tasolla, hän voi hyödyntää uusimismahdollisuuksia. Eli näissä koulutuksissa ei ole umpiperää, hän sanoo.
Tähkä ounasteleekin, että arvosanojen uusiminen ja korottaminen tulee jatkamaan nykyistä kasvuaan. Uusimiset ovat lisääntyneet hänen mukaansa osin koronapandemian vuoksi, mutta ennen kaikkea korkeakoulujen opiskelijavalintojen muuttumisen ja uusimismahdollisuuksien lisääntymisen myötä.
– Kyllä tässä (lisää) korottajia todennäköisesti on, mutta täytyy muistaa, että viime keväänäkin suuri määrä uusia ylioppilaita pääsi suoraan todistuksella opiskelemaan. Eli tapahtuu jatkuvaa siirtymistä korkeakoulujen puolelle, ja siihen yleensä lakkaa into arvosanojen korottamiseen, Tähkä sanoo.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan kevään 2018 uusista ylioppilaista 30 prosenttia jatkoi heti valmistumisvuotenaan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa, vaikka yli 80 prosenttia sellaiseen haki. Korkeakouluvalintojen uudistus astui voimaan viime keväänä.
Opiskelujaan heti jatkavien osuus oli vuonna 2018 ollut laskussa yli kymmenen vuotta: vuonna 2007 hieman alle joka toinen uusi ylioppilas jatkoi opiskelua heti.