Hallinto-oikeus: Poliisi ei saanut salata esitutkintamateriaalista rikollisjengiin kuuluneiden epäiltyjen nimiä

KRP:n salauslinja ei saanut tukea hallinto-oikeudesta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Keskusrikospoliisi (KRP) ei saanut salata esitutkintamateriaalista rikollisjengiin kuuluneiden epäiltyjen nimiä, Helsingin hallinto-oikeus katsoi torstaina.

KRP oli mustannut United Brotherhoodia koskevasta esitutkinnasta kaikki jengin jäseniksi katsottujen epäiltyjen nimet. KRP perusteli päätöstään julkisuuslain yksityisyyden suojaa koskevalla kohdalla sekä aiemmalla eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisulla.

KRP:n salauspäätöksestä valitti hallinto-oikeuteen Helsingin Sanomien toimittaja. Hallinto-oikeuden mukaan salaukseen ei ollut perusteita.

Rikossyytteitä käsiteltiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, joka ei ollut antanut salassapitomääräystä nimitietojen osalta. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä taasen oli hallinto-oikeuden mukaan kyse erilaisesta tapauksesta.

Jengijäsenten nimitiedot eivät voi saada muita parempaa suojaa

Tuolloin oikeusasiamies katsoi, että poliisi oli toiminut lainvastaisesti kertoessaan Helsingin kaupungille, että kaupungin tonttia vuokraamassa olleen yhtiön vastuuhenkilöt olivat Bandidos-liivijengin jäseniä. Oikeusasiamiehen mukaan henkilön jäsenyys liivijengissä oli yhdistystoimintaan osallistumiseen rinnastettava yksilön omaan elinpiiriin kuuluva salainen tieto.

Hallinto-oikeuden mukaan sen ratkaistavana ollut asia eroaa oikeusasiamiehen käsittelemästä tapauksesta keskeisesti siten, että nyt kyse oli oikeudenkäyntiasiakirjoina julkisiksi tulleiden esitutkintapöytäkirjojen julkisuudesta KRP:n luovuttamina.

– Julkisuusperiaatteen toteutumiseen, viranomaistoiminnan valvontaan ja kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun liittyvien näkökohtien vuoksi olisi ongelmallista, mikäli julkisuuslain soveltaminen johtaisi siihen lopputulokseen, että järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvien henkilöiden nimitiedot saisivat muiden kansalaisten nimitietoihin nähden parempaa suojaa silloin kun rikokset on tehty osana rikollisjärjestön toimintaa tai muutoin rikollisjärjestön lukuun. Tämä johtaisi perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaiseen seuraamukseen, hallinto-oikeus sanoi.

Jengijäsenyys on koventamisperuste rangaistusta määrättäessä

Hallinto-oikeuden mukaan julkisuuslaissa lainsäätäjän tarkoituksena ei voida katsoa olleen, että yksityiselämän piiriin kuuluvat ei-arkaluonteisena pidettävät tiedot olisivat esitutkinta-asiakirjoihin liittyvinä salassa pidettäviä silloin, kun niillä on merkitystä teon ja sitä seuraavan mahdollisen rangaistuksen arvioimisessa. Se, että rikokset on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää tai sellaisen ryhmän lukuun, on tuomioistuimissa koventamisperuste rangaistusta määrättäessä.

Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan.

Poliisihallitus sanoo perehtyvänsä kyseiseen ratkaisuun yhdessä KRP:n kanssa ja arvioivansa, onko asiassa perusteltua pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut