Analyysi: Pandemia söi mediassa tilaa muilta aiheilta – koronauutisointi on ollut moninkertaista ilmastoteemoihin verrattuna

Ilmastonmuutos tunnistetaan yhä useammin vaikuttajaksi esimerkiksi Amazonin metsäpaloja käsittelevässä uutisoinnissa. AFP / LEHTIKUVA

Arttu Mäkelä, Markus Heikkilä / STT

Ilmastokeskustelu on kasvanut viime vuosina merkittävästi kotimaisessa mediassa, mutta koronapandemia on vienyt huomiota myös ilmastonmuutokselta, selviää mediaseuranta ja -analyysitoimisto Retrieverin tuoreesta analyysista.

Retrieverin tekemän media-analyysin perusteella huomionarvoista on koronauutisoinnin moninkertainen määrä verrattuna mainintoihin ilmastoteemoista. Enimmillään huhtikuussa mainintoja kertyi koronan osalta lähes 100 000.

Ilmastoteemojen kuukausittaiset maininnat puolestaan kipusivat tänä vuonna korkeimmilleen alkuvuodesta, jolloin niitä oli noin 6 700. Koronapandemia alkoi hallita uutisvirtaa Suomessa maaliskuusta lähtien.

– Kuukausien ajan toimituksellisen median artikkeleista jopa yli puolet mainitsi koronan tavalla tai toisella – syöden mediatilaa muilta kysymyksiltä, myös ilmastonmuutokselta, analyysissa kerrotaan.

Huhti–elokuun aikana ilmastomaininnat puolestaan pyörivät 3 000–4 000 välillä. Vaikka kiinnostus koronaakin kohtaan laantui maalis–huhtikuun jälkeen hieman, on virukselle kertynyt joka kuukausi useita kymmeniä tuhansia mainintoja, eikä niiden määrä ole laskenut kertaakaan alle 40 000:n.

Retrieverin mukaan ilmastouutisointi on kuitenkin ollut tänä syksynä toipumaan päin, vaikka koronatilanne jatkuukin.

Ilmastokeskustelussa kolme selkeää piikkiä

Merkittävä käännekohta ilmastoaiheisten uutisten tuotannossa oli ilmaston lämpenemisestä vuonna 2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n erikoisraportti.

Vuotta aiemmin ilmastoon liittyviä kuukausittaisia mainintoja oli noin 2 000, mutta raportin julkaisun myötä mainintojen määrä nousi vuoden 2018 lokakuussa yli 6 000:een. Tämän jälkeen kuukausittaiset ilmastomainintojen määrät pysyttelivät koronakevääseen saakka 4 000:n ja 7 000:n välillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Ilmastokeskustelun merkittävin piikki nähtiin kuitenkin vasta IPCC:n raportin julkaisemista seuranneena keväänä, kun ilmastonmuutos oli vahvasti esillä eduskuntavaaleja edeltäneessä julkisessa keskustelussa maaliskuussa 2019.

Seuraavan kerran ilmastouutisoinnin huippua lähestyttiin saman vuoden syyskuussa, kun nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg osallistui YK:n ilmastokokoukseen. Samaan aikaan mediassa kerrottiin ympäri maailmaa järjestetyistä lasten ja nuorten ilmastolakoista.

Ilmastonmuutos mukana yhä laajemmassa aihekirjossa

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta sitoutuu nykyään lähes kaikkiin elämänaloihin. Tästä syystä aiheeseen liittyvien juttujen suuri määrä ei yllätä häntä.

– Tämä on varmasti se syy, miksi näitä osumia on tullut aika paljon. Kaikki jutut tuskin ovat olleet yksiselitteisesti ilmastonmuutosjuttuja, Niemi sanoo STT:lle.

Kalifornian maastopalot ovat Retrieverin mukaan hyvä esimerkki siitä, miten ilmastonmuutos sidotaan enenevässä määrin aiheisiin, jotka on aiemmin nähty erillisinä ilmiöinä.

Maastopalot nousevat joka vuosi esille uutisoinnissa. Neljän vuoden aikana sellaisten uutisten osuus on kuitenkin moninkertaistunut, missä palot liitetään ilmastonmuutokseen. Vuonna 2017 vain viidessä prosentissa Kalifornian maastopaloja käsittelevistä uutisista mainittiin ilmastonmuutos. Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä vastaava osuus oli 45 prosenttia.

Ilmastonmuutos tunnistetaan yhä useammin vaikuttajaksi myös Australian maastopaloja ja Amazonin metsäpaloja käsittelevässä uutisoinnissa.

Kolmanneksi eniten ilmastoaiheet olivatkin tapetilla tammikuussa Australiassa riehuneiden maastopalojen vuoksi. Tuhoisat palot olivat ennennäkemättömän laajoja ja pitkäkestoisia.

Suomalaispoliitikot edustivat ilmastoaiheissa

Ilmastouutisten painotus on Retrieverin mukaan politiikassa ja poliitikoissa, ei niinkään tieteessä tai asiantuntijoissa.

Retrieverin tiedotteen mukaan ilmastoalkuiset sanat esiintyvät artikkeleissa yli kaksi kertaa useammin sanojen politiikka tai poliittinen yhteydessä kuin sanojen tutkimus, tutkija, tiede tai tieteellinen.

Eniten ilmastoaiheisessa uutisoinnissa ovat olleet esillä suomalaispoliitikot. Kolmen kärjessä on kuitenkin ensimmäisellä sijalla keikkuvan pääministeri Sanna Marinin (sd.) lisäksi kaksi ulkomaista nimeä: Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump sekä maan seuraava presidentti Joe Biden.

Eniten mainintoja saaneiden 20 nimen joukosta löytyy vain yksi henkilö, joka ei ole poliitikko. Kahdeksanneksi eniten mainintoja on saanut koululakkoilullaan maailmaa ravistellut Greta Thunberg.

– Poliitikkojen näkyminen yhteiskunnallisissa aiheissa on toki tyypillistä, mutta on melko yllättävää, että listalle ei yllä ainuttakaan tutkijaa, virkamiestä tai järjestöjen tai yritysten ilmastoasiantuntijaa, huomauttaa Retrieverin media-analyytikko Tuukka Hanhiniemi tiedotteessa.

Retriever Suomi Oy on marraskuussa 2016 perustettu yhteisyritys, jonka omistavat Retriever-konserni ja Suomen Tietotoimisto STT.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut