Turkin talouskriisi kurittaa kansalaisia ja kuohuttaa maan valtaeliittiä – maan talousministeri ja Erdoganin vävypoika erosi virastaan yllättäen Instagramissa

Vävypojan ero käynnisti välittömät spekulaatiot presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtapiirin sisäisistä ristiriidoista. AFP / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Turkin sosiaalisessa mediassa kiertää vitsikäs meemi. Meemissä euro, dollari ja kulta potkivat maassa surkeana makaavaa Turkin liiraa.

Liira kuitenkin nousee hymyillen jaloilleen, kun tuntematon henkilö tarjoaa hänelle kupin teetä.

Vitsi viittaa syksyllä tapahtuneeseen välikohtaukseen, jossa presidentti Recep Tayyip Erdogan vieraili turkkilaisessa Malatyan kaupungissa.

Siellä tämän tapaamat tavalliset kansalaiset yrittivät kertoa presidentille taloushuolistaan ja siitä, ettei heillä ole enää varaa ruokkia perhettään.

Presidentti käski näiden olla liioittelematta ja nauttimaan teetä, jota hän heille antoi.

Istanbulilaismies: Elämäni on kääntynyt ylösalaisin

Välikohtaus on kuvaava tilanne Turkkia pari vuotta riivanneesta talouskriisistä, joka on alkanut ajaa kansalaisia yhä tiukempaan ahdinkoon.

Marraskuun alkuun mennessä liiran arvo oli romahtanut vuoden aikana peräti 30 prosenttia suhteessa dollariin.

Inflaatio on kiihtynyt kovaa vauhtia. Miljoonien kansalaisten on arvioitu elävän noin 200 euron suuruisen minimipalkan varassa samalla, kun kuluttajahinnat ovat nousseet vientihintojen nousun myötä yli 10 prosenttia vuodessa.

– Työskentelen palvelualalla, joka on kärsinyt koronasta pahiten. Pyörittämäni baari on ollut kiinni maaliskuusta lähtien. Koska en voi tehdä töitä ja liira menettää arvoaan joka päivä ja samalla tuotteet kallistuvat, olen kärsinyt kriisistä erittäin pahoin, kuvaa STT:n haastattelema istanbulilaismies Murat.

Työttömyys on myös nousussa. Virallisen työttömyystilaston mukaan se on 13,2 prosentin luokkaa, mutta osa tutkijoista on arvioinut sen olevan todellisuudessa jopa 30 prosenttia, sanoo turkkilainen ekonomisti Mustafa Sönmez Al-Monitor-lehden artikkelissaan .

Koronakriisi on pahentanut entisestään tilannetta. Ahdinko näkyy muun muassa turkkilaisten pienyrittäjien arjessa.

Musiikkialalla työskentelevä turkkilaismies Adil kertoo STT:lle, että kuten muissakin maissa, etenkin luova ala on kärsinyt koronan kurittamasta talouskriisistä. Konsertteja ei ole voitu koronarajoitusten vuoksi järjestää, mikä on ajanut niin muusikkojen kuin konserttipaikkojen liiketoiminnan alas.

– Elämä on kääntynyt ylösalaisin, kuten monien muiden ihmisten. Musiikkiala on yksi tämän kriisin suurista kärsijöistä.

Talouskriisi näkyy myös koronapolitiikassa. Turkin hallitus on ollut haluton pitämään voimassa tiukkoja koronarajoituksia nimenomaan talouden vuoksi. Esimerkiksi Turkkiin julistettavat liikkumisrajoitukset ovat olleet usein vain viikonlopun kestäviä.

Hänestä kerralla annettavat kovat rajoitukset olisivat kuitenkin parempia kuin väliaikaiset rajoitukset.

– Kaikkialla maailmassa on ollut liikkumisrajoituksia koronan vuoksi. Sen myötä tapausten pitäisi kuitenkin vähentyä. Turkissa emme ole tätä nähneet.

Hän kertoo, että hallitus on viimein tehnyt päätöksen muusikkojen tukemisesta. Hän ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

– He antoivat erittäin pienen summan rahaa muusikoille, jotka ovat olleet työttöminä 10 kuukautta. Hallitus ei näyttänyt ymmärtävän musiikkialan ahdinkoa ja tarjosi siihen hyvin epäsopivaa ratkaisua.

Adil ja Murat esiintyvät jutussa etunimillään Turkin aran tilanteen vuoksi.

Talo usministeri erosi tunteellisella Instagram-viestillä

Muusikkojen lisäksi myös moni muu kansalainen kokee, että hallitus ei ole näytä ymmärtävän kansalaisten ahdinkoa saatikka tarjoavan siihen sopivia ratkaisuja.

Tähän mennessä Turkin hallinto on keskittynyt kaunistelemaan tilannetta ja syyttelemään kriisistä esimerkiksi vihamielisiä ulkovaltoja.

Marraskuun alussa Turkissa nähtiin kuitenkin poliittista draamaa, jonka arvioitu kertovan, että myös maan johto on huolestunut tilanteesta.

Ensin presidentti Erdogan ilmoitti yllättäen erottavansa Turkin keskuspankin johtajan Murat Uysalin, joka oli nimetty tehtäväänsä vasta viime vuonna.

Vain päivä tämän jälkeen presidentin vävypoika ja maan talousministeri Berat Albayrak ilmoitti erostaan tunteellisessa viestissä Instagramissa. Syyksi tähän hän totesi "terveyssyyt" ja halunsa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.

Ero käynnisti välittömät spekulaatiot Erdoganin valtapiirin sisäisistä ristiriidoista. Erdoganille läheistä vävypoikaa Albayrakia oli nimittäin spekuloitu Erdoganin manttelinperijäksi, sillä tämän nousu politiikkaan on yksinomaan presidentin ansiota.

Spekulaatioita lisäsi se, että Turkin hallinto ja sen otteessa tiukasti oleva valtionmedia ei aluksi vahvistanut Albayrakin eroa.

Lopulta ero vahvistettiin, mutta sen tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä.

Mediatietojen mukaan Erdogan oli hermostunut saatuaan selville, miten surkeassa tilassa Turkin talous todella on. Jotkut huhut ovat väittäneet, että välikohtaus Malatyassa ja siitä levinnyt video olisivat vaikuttaneet asiaan. On epäselvää, eikö Erdogan todella ennen tätä ollut selvillä talouden todellisesta tilanteesta, vai olivatko vävypoika Albayrak ja muut "jees-miehiksi" kuvatut neuvonantajat silotelleet kuvaa hänelle.

Joka tapauksessa hermostuminen johti pankinjohtajan potkuihin, jotka taas mediatietojen mukaan suututtivat Albayrakin ja johtivat tämän eroon.

Poispotkitun johtajan tilalle on nostettu uusi pankinjohtaja Naci Agbal. Tämä teki viimein sen, mitä oli odotettu jo pitkään : nosti ohjauskorkoa, joka vaikuttikin liiraan arvoon hetkellisesti positiivisesti.

Päätös oli muutos politiikassa. Erdogan on pitkään ja intohimoisesti vastustanut ohjauskoron nostoa ja väittänyt sen aiheuttavan inflaatiota.

Poliittinen kuohunta vienyt ulkomaalaisia sijoittajia maasta

Turkin taloudessa on kuitenkin pitkäaikaisia rakenteellisia ongelmia, jotka eivät tule ratkeamaan helposti henkilövaihdoksista huolimatta.

Yksi niistä on se, että niin Turkin yritykset kuin kansalaiset ovat rahoittaneet elämistään luotoilla ja halvalla lainarahalla. Velkamäärien on arvioitu olevan satojen miljardin dollarien arvoisia.

Lisäksi Turkin taloudelle tärkeät ulkomaalaiset sijoittajat ovat menettäneet luottamustaan. Sisäisten kriisien lisäksi Turkki on viime vuosina harjoittanut aggressiivista ulkopolitiikkaa ja sotatoimia ulkomailla Pohjois-Syyriasta lähtien. Politiikan yhden taustasyyn on arvioitu olevan se, että maa haluaa viedä huomiota pois sisäisistä ongelmista.

Sijoittajia poukkoilu ei ole vakuuttanut.

Ruotsalaisyritys Telia , joka oli yhden Turkin suurimman mobiilioperaattorin Turkcellin pääomistajista, myi kesällä 47,1 prosentin osuutensa yrityksestä verrattain pienellä hinnalla . Tämän on arvioitu kertovan yrityksen lähtöhaluista Turkista.

Autovalmistaja Volkswagen taas perui Länsi-Turkkiin suunnittelemansa suuren tehtaan rakentamisen. Viralliseksi syyksi kerrottiin koronaviruspandemian tuoma epävarmuus, mutta Volkswagenin johtajan kerrottiin mediassa myöhemmin myöntäneen, että tekijää näytteli myös maan poliittinen epävakaus.

Myös ulkomaalaisten turistien tuomat rahat ovat vähentyneet niin poliittisten myllerryksen kuin koronan vuoksi.

Turkkilainen taloustieteilijä Sönmez pitää ulkomaalaisten sijoittajien kaikkoamista Turkin taloudelle suurena riskinä.

– Ulkomaalaisten sijoittajien sijoitukset ja rahavirrat ovat olleet elintärkeitä Turkin tapaisille nouseville talouksille, jotka tarvitsevat ulkoista tukea johtuen matalista kotimaisten säästöjen määristä, Sönmez analysoi Al-Monitor-lehdessä.

AKP:n suosio laskussa

Talouskriisin voi uskoa hermostuttavan Erdogania, sillä taloudella on ollut merkittävä rooli hänen oman poliitikkouransa kannalta.

Kun Erdogan nousi valtaan 18 vuotta sitten, pidettiin tätä uudistajana. Kaupunkien infrastruktuuri parani ja bruttokansantuote nousi. Vaikka Turkin oppositio ja vasemmisto suhtautui presidenttiin alusta alkaen epäluuloisesti tämän konservatiivisuskonnollisen taustan vuoksi, sai Erdogan laajaa tukea etenkin aiemmin unohdetuksi koetulta kansanosalta – maaseudun ja pikkukaupunkien konservatiivisemmalta työläisväestöltä.

Vuosien saatossa presidentti omaksui kuitenkin yhä itsevaltaisempia otteita. Kulminaatio oli vuoden 2016 sotilasvallankaappausyritys, jonka tekijöiksi presidentti syytti aiempia liittolaisiaan ja nykyistä vihollistaan Gülen-liikettä.

Vallankaappausyrityksen jälkeen media keskitettiin voimakkaasti hallinnon alle ja opposition suut pantiin suppuun tiukkojen terrorismilakien nojalla. Kriittisiä toimittajia ja oppositiopoliitikkoja heitettiin vankilaan. Suhteet länsimaihin viilenivät, ja ovat nyt äärimmäisen kireät.

Lopullisen silauksen Erdogan sai vallalleen vuonna 2017 pidetyssä kansanäänestyksessä, joka vei Turkin presidenttijohtoiseen järjestelmään.

Presidentin suosio on kuitenkin laskussa. Turkissa gallupit eivät ole täysin luotettavia, mutta niissä on nähty AKP:n suosion laskua ja myös sitä, että kansalaiset pitävät kriisin päävastuullisena presidenttiä .

Viitteitä asiasta saatiin myös vuoden 2018 paikallisvaaleissa, joissa Turkin oppositio voitti yllättäen kaikissa maan suurkaupungeissa. Etenkin Istanbulin dynaaminen oppositiopormestari, suurimman oppositiopuolue CHP:n Ekrem Imamoglu on ollut piikki Erdoganin lihassa. Oppositio on käyttänyt myös aktiivisesti aikaa räksyttämiseen talouskriisin hoidosta AKP:lle.

Tutkija: Erdoganin tulisi korjata kansainväliset suhteet

Poliittisen draaman sijaiskärsijöitä ovat ennen kaikkea tavalliset turkkilaiset, jotka ovat pahassa talousahdingossa.

Tummia pilviä voi olla luvassa lisää tulevaisuudessa. Yhdysvallat löi Turkkia aiemmin tässä kuussa sanktioilla johtuen siitä, että Nato-maa Turkki oli ostanut ohjuksia Venäjältä.

Myös EU:n kärsivällisyys Turkin suhteen näyttää olevan loppumassa. Se sopi aiemmin tässä kuussa, että EU-maat voivat lisätä nimiä viime vuonna perustetulle pakotelistalle, joka luotiin vastalauseena Turkin laittomalle poraustoiminnalle Kyproksen kontrolloimalla alueella.

EU on myös vihjannut, että vielä isompia sanktioita voi olla sen jälkeen, kun ne ovat neuvotelleet asiasta Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa.

Turkkilainen taloustutkija ja pienpuolueen poliitikko Nesrin Nas arvioi Middle East Eye-lehden haastattelussa, että taloustilanteen korjaaminen vaatisi Turkilta nimenomaan kansainvälisten suhteiden korjausta. Tämä olisi kuitenkin iso linjanmuutos Erdoganin politiikassa ja joidenkin mukaan epätodennäköinen sellainen.

– Luottamus ei palaa koskaan sen jälkeen, kun se on mennyt. Turkin tulisi korjata kansainväliset suhteensa, olla läpinäkyvä ja luotettava. Keskuspankin tulisi saada toimia itsenäisesti, hallinnon tulisi toteuttaa rakenteellisia uudistuksia ja luoda vahva taloussuunnitelma, Nas tiivisti.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut