Lapsi eristettiin sijaishuollossa huoneeseen, jossa häntä oli käytetty seksuaalisesti hyväksi – apulaisoikeusasiamiehen mukaan kunnan ja sijaishuollon tulisi maksaa hyvityksiä uhrille

Apulaisoikeusasiamies Sakslin piti moitittavana, että lapsi joutui sekä asumaan että olemaan eristyksissä huoneessa, jossa rikos oli tapahtunut. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin esittää hyvitystä lastensuojelulaitoksen työntekijän seksuaalisesti hyväksikäyttämälle lapselle.

Lapsi joutui sijaishuollossa asuessaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi Helsingissä 2010-luvun loppupuolella. Rikoksen tekijä oli sijaishuollon yksikön työntekijä, joka tuomittiin myöhemmin oikeudessa lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tapahtumien jälkeen lapsi kertoi henkilökunnalle halunneensa pois sijaishuoltoyksiköstä, mutta häntä ei ollut asiassa kuultu.

Lisäksi lapsi joutui asumaan hyväksikäytön jälkeen vastoin tahtoaan huoneessa, jossa hyväksikäyttö oli tapahtunut. Myöhemmin hän joutui samaan huoneeseen eristetyksi. Tämä kaikki aiheutti uhrille ahdistusta. Hän ei myöskään kokenut saavansa riittävästi tukea tapahtuman käsittelyyn.

Sijoituspaikalla ja lapsella oli erilaiset näkemykset siitä, kauanko lapsi joutui huoneessa asumaan. Yksikön kirjausten mukaan hän asui huoneessa 10 päivää, lapsen mukaan kuukausia. Kunnan mukaan lapsella olisi ollut myös oikeus vaihtaa huonetta sitä halutessaan.

"Ihmisarvoa loukkaavaa ja lasta alistavaa"

Sakslinin mukaan sijaishuoltopaikka ja kunta toimivat asianmukaisesti rikoksen selvittämiseksi ja tekijän saattamiseksi vastuuseen. Tapahtumien jälkeen tekijä irtisanottiin välittömästi tehtävästään, ja asiasta tehtiin muun muassa rikosilmoitus.

Sakslinin mukaan huoltoyksiköllä ja kunnalla on kuitenkin laajempi ja pidempiaikainen vastuu lapsen suojelemisessa ja huolenpidossa. Apulaisoikeusasiamies piti moitittavana, että lapsi joutui sekä asumaan että olemaan eristyksissä huoneessa, jossa rikos oli tapahtunut.

– Pidän sitä, että lapsi joutui asumaan huoneessa, jossa sijaishuoltoyksikön työntekijä oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväksi, tuon teon jälkeen, ja lapsen selvästi pyydettyä päästä toisaalle, hänen ihmisarvoaan loukkaavana ja häntä alistavana riippumatta huoneessa asumisen ajanjakson pituudesta, Sakslin perusteli ratkaisuaan.

Lapselle annettu tuki riittämätöntä

Apulaisoikeusasiamies piti myös sijaishuoltoyksikön ja sijoittajakunnan uhrille pidemmällä aikavälillä tarjoamaa tukea tapahtuneen jälkeen riittämättömänä.

Sakslinin mukaan asiaan oli suhtauduttu sijaishuoltoyksikössä vakavasti ja lapselle pyritty takaamaan riittävä tuki. Selvityksistä tai kantelusta ei kuitenkaan ilmennyt, millaista hoitoa tämä oli tarkalleen saanut. Sakslinin mukaan lapsen oma näkemys asiassa on merkityksellinen ja se on tullut ilmi viimeistään kantelua tehdessä.

– Viranomaisen velvollisuus aktiiviseen toimintaan korostuu, kun kyseessä on haavoittavassa asemassa oleva huostaan otettu lapsi, joka on joutunut rikoksen uhriksi. Tukea ja hoitoa tulee tarjota riittävän kauan ja aktiivisesti uudelleen, vaikka tapahtuman jälkeen vaikuttaisikin siltä, ettei lapsi halua sitä vastaanottaa, tai hän ei siitä hyödy, Sakslin perusteli.

Näistä seikoista johtuen Sakslin esittää, että sijaishuoltoyksikkö ja kunta harkitsisivat, miten ne voivat hyvittää kantelijalle hänen perusoikeuksiensa loukkauksen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut