KHO: Naiselle sai jättää myöntämättä turvapaikan kurdien sissijärjestöön kuulumisen vuoksi – nainen koulutti muun muassa järjestön taistelijoita

Sanna Raita-aho / STT

Kurdien sissijärjestön PKK:n kouluttajana toimineelle naiselle sai jättää myöntämättä turvapaikan, katsoi Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätöksessään .

Päätös koski tapausta, jossa Turkista kotoisin oleva kurdinainen haki Suomesta turvapaikkaa vuonna 2016. Nainen haki turvapaikkaa, koska hän oli joutunut poliittisen vainon kohteeksi Turkissa. Vainon syy oli naisen jäsenyys kurdien sissijärjestö PKK:ssa, jota Turkki, EU ja Yhdysvallat pitävät terroristijärjestönä.

Turvapaikkapuhuttelussa ilmeni, että nainen oli liittynyt PKK:hon jo 13-vuotiaana omasta tahdostaan ja salassa perheeltään. Hän oli saanut sotilaallisen koulutuksen ja myöhemmin komentajan arvon. Varsinaisiin sotatoimiin hän osallistui vuosina 1990-luvun loppupuolella.

Nainen oli vangittuna Turkissa neljä vuotta. Vapauduttuaan hän asui Irakissa ja toimi siellä PKK:n kouluttajana kouluttaen sekä johtohenkilöitä että taistelijoita.

Vuonna 2013 nainen ilmoittautui taistelemaan Isisiä vastaan kurdien YPG-joukoissa Syyriassa ja myöhemmin Irakin jesidien muodostamassa YBS:n militiassa.

Nainen haavoittui räjähdyksessä syyskuussa 2016, minkä jälkeen hän siirtyi Moskovan kautta Suomeen. Nainen haki Suomesta kansainvälistä suojelua marraskuussa 2016. Maahanmuuttovirasto myönsi tilapäisen oleskeluluvan, mutta ei turvapaikkaa.

Maahanmuuttovirasto katsoi, että naisella oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi. Naiselle ei kuitenkaan myönnetty turvapaikkaa johtuen poissulkemislausekkeesta, jonka mukaan turvapaikka voidaan jättää myöntämättä, mikäli hakija on tehnyt törkeän rikoksen Suomen ulkopuolella ennen Suomeen tuloa.

Nainen kertoi pyrkivänsä palaamaan taisteluihin

Nainen valitti Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Tämän jälkeen nainen valitti KHO:hon, joka ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.

Nainen teki valituksensa muun muassa sillä perusteella, ettei hänen katsottu itse syyllistyneen terroritekoihin. Nainen ei ole kertomansa mukaan itse hyökännyt siviilikohteisiin.

Naisen mukaan PKK:n ideologiana on demokratia, ihmisoikeudet ja kansojen oikeudet. Hänen mukaansa PKK iskee ainoastaan sotilaallisiin kohteisiin eikä siviilikohteisiin.

KHO ei kuitenkaan muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Se perusteli asiaa muun muassa sillä, että naisen voidaan katsoa olleen verrattain korkeassa asemassa PKK:ssa, jossa "tämä toimi tärkeänä ideologisena kouluttajana".

– Naisen varsin mittavan toiminnan sekä hänen asemansa ja tehtäviensä perusteella voitiin pitää ilmeisenä, että hän oli ollut tietoinen PKK:n toimintatavoista ja näin ollen myös järjestön toimintaan liittyvistä terroristisiksi katsottavista teoista, KHO linjasi.

Lisäksi nainen on kertonut olevansa edelleen PKK:n jäsen ja toivoi saavansa terveytensä siihen kuntoon, että hän voi palata taistelemaan.

Nainen itse sanoi antaneensa vain kulttuurikoulutusta

Lisäksi KHO:n mukaan naista voidaan pitää vastuullisena rikollisista teoista, vaikka hän ei olisi itse syyllistynyt niihin. Tämä johtuu siitä, että nainen oli merkittävänä aatteellisena kouluttajana myötävaikuttanut PKK:n taistelijoiden tekoihin.

– Valittajan voidaan katsoa olleen verrattain korkeassa asemassa PKK:ssa. Asemansa perusteella hänen voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan henkilökohtaisesti vastuussa järjestön tarkasteluajanjaksona suorittamista terrorismitoimista, KHO perusteli.

Nainen itse kertoi, että hän oli antanut vain pitkälti historiaan ja kulttuuriin liittyvää koulutusta. Maahanmuuttoviraston mukaan ideologinen koulutus kulkee kuitenkin rinnakkain aseellisen koulutuksen rinnalla. Koulutettavat ovat olleet PKK:n militantteja. He ovat siirtyneet taistelemaan eri puolille Turkkiin, Syyriaan ja Irakiin.

Ihmisoikeusrikkomuksia niin Turkin kuin PKK:n puolelta

PKK on Abdullah Öcalanin vuonna 1978 perustama organisaatio, jonka alkuperäinen pyrkimys oli perustaa itsenäinen kurdivaltio Kaakkois-Turkkiin. Järjestön julkilausuttu tavoite on sittemmin muuttunut, ja se tavoittelee nykyään itsenäisyyden sijaan demokraattista itsehallintoa.

Molemmat osapuolet ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin. PKK on 1980- ja 1990-luvulta lähtien käynyt sissisodan lisäksi kampanjaa, johon kuului sieppauksia, murhia, pommi-iskuja, itsemurhapommi-iskuja ja tuhotöitä. Väkivaltaa kohdistettiin myös siviilikohteisiin Turkissa.

Turkin valtio taas on syyllistynyt vakaviin siviiliväestöön sekä epäiltyihin PKK:n jäseniin ja kannattajiin kohdistuviin oikeudenloukkauksiin, Maahanmuuttoviraston maatieto kertoo.

Viime vuosina Turkissa on myös tuomittu monia ihmisiä yhteyksistä PKK:hon. Muun muassa Human Rights Watchin mukaan osassa jutuissa näyttö on ollut hyvin heikkoa .

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut