Valtaosa nuorista uskoo medialukutaitoonsa, mutta virheellisen tai valheellisen tiedon yleistyminen huolestuttaa

Nuoret kokevat, että journalismin erottaminen muiden sisältöjen joukosta on melko helppoa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin, selviää Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksesta. Vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa uutisia lainkaan.

Uutismedian liiton Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä selvitettiin, miten 13–18-vuotiaat nuoret käyttävät uutisia ja millaisena he kokevat mediasisältöjen luotettavuuden.

Uutisten seuraaminen on sitä tiheämpää, mitä vanhempi vastaaja on. Kyselyn vanhimmat eli 17–18-vuotiaat nuoret seuraavat uutisia selvästi säännöllisemmin kuin nuoremmat. Pojat seuraavat uutisia hieman aktiivisemmin kuin samanikäiset tytöt.

Lisäksi tutkimuksen mukaan korona on saanut ison osan nuorista seuraamaan uutisia aiempaa enemmän.

– Sama tulos saatiin myös viime keväänä samalle ikäryhmälle toteutetussa tutkimuksessa, joten on mahdollista, että korona-aika olisi lisännyt nuorten uutisten käyttöä pysyvämmin, kerrotaan Uutismedian liiton tiedotteessa.

Nuorten tärkein yksittäinen uutislähde ovat iltapäivälehtien verkkosivut, joita lähes puolet nuorista seuraa. Uutislähteitä isompiin kokonaisuuksiin niputtaessa seuratuimmaksi nousevat somepalvelut, joista nuorille tärkeimmät uutiskanavat ovat Instagram ja Youtube.

Iän myötä lehtien verkkopalvelut tulevat yhä tärkeämmiksi uutislähteiksi, ja vanhimmilla vastaajilla ne nousevat uutislähteenä somen edelle.

Somekanaviin luotetaan vain vähän

Nuoret kokevat medialukutaitonsa varsin hyväksi. Nuorista 59 prosenttia sanoo, että heidän on vähintään melko helppoa arvioida, onko jokin uutinen totta vai ei.

Nuoret myös kokevat, että journalismin erottaminen muiden sisältöjen joukosta on melko helppoa.

Valtaosa nuorista uskoo vahvasti suomalaisten uutismedioiden korkeaan laatuun. Lisäksi nuoret uskovat luotettavan tiedon merkityksen kasvavan entuudestaan tulevaisuudessa.

– Nuoret luottavat ennen kaikkea Ylen verkkosivuilla julkaistaviin sekä televisiossa lähetettäviin uutisiin. Seuraavaksi yleisimmin luotetaan lehtien uutisointiin printissä ja verkossa. Somekanaviin luotetaan vain vähän, kerrotaan Uutismedian liiton tiedotteessa.

Nuoret törmäävät epäselvään, virheelliseen tai valheelliseen tietoon media-arjessaan melko usein.

– Isoa osaa nuorista huolestuttaa virheellisen tai valheellisen tiedon yleistyminen, liiton tiedotteessa sanotaan.

Kuuluuko nuorten ääni riittävästi mediassa?

Nuoria kiinnostavat ennen kaikkea isot uutisaiheet sekä maailmalla että Suomessa, mutta myös paikallisuutiset kiinnostavat.

– Yläkouluikäiset ja toisella asteella opiskelevat nuoret ovat selvästi varsin kiinnostuneita yhteiskunnallisista teemoista ja ajankohtaisten aiheiden seuraamisesta. Onkin tärkeää, että nuorten näkökulmat huomioidaan mediassa myös isoissa valtakunnallisissa ja globaaleissa uutisaiheissa, sanoo tiedotteessa mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta.

Moni nuori kuitenkin kokee, ettei heidän äänensä kuulu riittävästi mediassa. Kyselyyn vastanneista nuorista 54 prosenttia on sitä mieltä, että heidän näkemyksiään kuullaan mediassa erittäin tai melko huonosti.

Vain reilu neljännes nuorista kokee, että heidän näkemyksensä kuuluvat vähintään melko hyvin koronaa koskevassa uutisoinnissa.

Tutkimukseen vastasi 750 nuorta 4.–15. joulukuuta viime vuonna.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut