Suomalaiset isovanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastenlastensa elämässä: Äidinäiti on usein ahkerin

Selvä valtaosa suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista hoitaa lapsenlapsiaan ainakin välillä. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Hyvin suuri osa suomalaisista isovanhemmista osallistuu aktiivisesti lastenlastensa elämään, kertovat tuoreet, mutta ennen viime vuonna alkaneita koronarajoituksia kerätyt tutkimustulokset.

Vuosina 1945–50 syntyneen suuren ikäluokan isovanhemmat pitävät useimmiten yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain. 80 prosenttia isovanhemmista osallistuu myös lastenlastensa hoitoon ainakin silloin tällöin, kertoo Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija Mirkka Danielsbacka.

– Hyvin pieni osa ei pidä yhteyttä lapsenlapsiinsa ollenkaan. Syynä tähän on yleensä välirikko oman lapsen perheeseen, Danielsbacka toteaa.

Tiedot ovat Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeesta, jossa on seurattu suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan vuodesta 2007 alkaen noin viiden vuoden välein toistettavin kyselyin. Tutkimuksessa on mukana yli 7 000 suomalaista.

Viimeisimmän kyselykierroksen vielä julkaisemattoman tutkimusraportin mukaan suuren ikäluokan isovanhempien aktiivisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 jälkeen. Tuoreet tutkimusaineistot viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että isovanhemmilta odotetaan nykyisin hieman todennäköisemmin lastenhoitoapua kuin vuonna 2007.

Danielsbackan mukaan tämä voi kertoa ihan vain siitä, että suurilla ikäluokilla on nyt enemmän lapsenlapsia kuin vuonna 2007. Toisaalta osa suuren ikäluokan isovanhemmista on jäänyt reilun kymmenen vuoden aikana eläkkeelle, joten on mahdollista, että heiltä odotetaan sen takia enemmän apua.

– Myös lasten iät vaikuttavat vanhempien avuntarpeeseen. Esimerkiksi 60- ja 70-vuotiailla isovanhemmilla on usein eri-ikäisiä lapsenlapsia, Danielsbacka huomauttaa.

Viimeisin kyselykierros toteutettiin ennen Suomen koronaepidemiaa, vuosina 2018–2019. Sittemmin koronatilanne on vaikuttanut isovanhempien ja lastenlasten tapaamisiin monissa perheissä. Tutkimusraportti tuloksista julkaistaan näillä näkymin toukokuussa.

Äidinäiti on usein ahkerin hoitaja

Danielsbacka kertoo, että suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella on tunnistettu tiettyjä tekijöitä, jotka lisäävät isovanhempien osallistumista lastenlastensa elämään.

Aktiivisimmat isovanhemmat ovat yleensä terveempiä kuin vähemmän osallistuvat isovanhemmat. Myös asuinpaikan etäisyys vaikuttaa isovanhemman aktiivisuuteen. Nuoremmat – mutta eivät liian nuoret – isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän kuin iäkkäämmät, ja eläköitymisellä on usein lastenlasten hoitoa lisäävä vaikutus.

Tutkimusten mukaan äidin puolen isovanhemmat, varsinkin äidinäiti, hoitavat aktiivisemmin tyttärensä lapsia kuin isän puolen isovanhemmat.

Väestöliiton vastuuasiantuntijan Minna Oulasmaan mukaan isovanhempien ja heidän aikuisten lastensa keskinäiset välit, toiveet ja odotukset, ajankäyttöön liittyvät suunnitelmat sekä arvomaailmojen yhteensovittaminen vaikuttavat paljon siihen, miten ja millaisella intensiteetillä isovanhempi osallistuu lapsenlapsensa elämään. Isovanhempi voi myös elää elämänvaihetta, jossa hän joutuu jakamaan voimavarojaan monen tarvitsijan ja hoivattavan kesken.

– Se, että isovanhempi ei jaksa tai ehdi osallistua niin paljon kuin haluaisi tai vaihtoehtoisesti se, että hänen osallistumistaan rajoitetaan, aiheuttavat molemmat ristiriitaisia tunteita, Oulasmaa sanoo.

Rooli on muuttunut auktoriteetista hemmottelijaksi

Koko elämä ja ympäröivä maailma ovat muuttuneet paljon siitä ajasta, kun tämän päivän isovanhempi oli itse pienten lasten vanhempi, saati sitten lapsi. Moni isovanhempi kokee, että vanhempien ihmisten arvostus on muuttunut – isovanhemmat eivät ole enää sellaisia auktoriteetteja, joita he olivat vuosikymmeniä sitten, toteaa Oulasmaa.

– Isovanhemmat ovat monissa perheissä nykyään enemmänkin hemmottelijoita – tapaamisia usein odotetaan erityisellä innolla.

Oulasmaan mukaan odotukset ja toiveet isovanhempia kohtaan ovat hyvin erilaisia eri lapsiperheissä. Monet toivovat ja odottavat eniten apua pikkulapsivaiheessa, jotkut taas haluavat pärjätä itsekseen. Osa toivoo apua yhtä lailla lapsen iästä riippumatta.

Väestöliitto julkaisi viime vuoden lopulla isovanhemmuutta käsittelevän kirjan Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa. Oulasmaan kirjoittama teksti pohjautuu Väestöliiton vanhemmuus- ja isovanhemmuustyön kokemuksiin, kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, ja siihen on haastateltu suomalaisia isovanhempia ja vanhempia. Kirjan saa luettua ilmaiseksi esimerkiksi Väestöliiton sivuilta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut