Columbian yliopistossa työskentelevä suomalaistutkija korostaa, että uusinta tietoa koronasta pitäisi pyrkiä välittämään laajalti.
Apulaisprofessori Tuuli Lappalainen yhdysvaltalaisesta Columbian yliopistosta sanoo, että koronaepidemiasta liikkuu julkisuudessa paljon virheellisiä käsityksiä.
Lappalaisen mukaan virheoletukset syntyivät epidemian alkaessa vuosi sitten. Kun tieteellinen tieto koronasta on sittemmin lisääntynyt, olisi Lappalaisen mukaan tärkeää, että virheelliset käsitykset hylättäisiin.
– Valitettavasti moni varhainen, vääräksi osoittautunut käsitys kummittelee sitkeästi – mutta usein epäsuorasti – päättäjien ja virkamiesten puheissa ja teoissa, Lappalainen kirjoittaa Twitterissä.
Virheoletuksiin kuuluu Lappalaisen mukaan muun muassa käsihygenian korostaminen koronan torjuntatoimena. Käsihygieniasta huolehtimista ei pidä unohtaa, mutta tärkeitä on ehkäistä ilmateitse tapahtuvia tartuntoja.
– Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista, Lappalainen toteaa Twitterissä.
Toinen virheoletus liittyy kansanterveyteen. Vuosi sitten puhuttiin, että koronaepidemia on uhka kansanterveydelle vain, jos sairaalakapasiteetti ylittyy.
– Mutta nyt tiedämme longcovidin (pitkäaikaisen koronataudin) ison riskin myös myös lievän taudin sairastaneille, Lappalainen huomauttaa.
Virheelliseksi on osoittautunut myös ajatus, että virus olisi vaarallinen vain riskiryhmille.
– Tästä on irtisanouduttu, mutta rivien välissä näkyy edelleen ajattelu, että kaikki on OK kun riskiryhmät on turvattu. Tauti on kuitenkin vaarallinen kaikille.
Lappalainen on mukana suomalaisista tiedevaikuttajista koostuvassa Eroon koronasta -ryhmässä. Ryhmä on aiemmin vaatinut koronan tuhkahduttamista ja korosti muun muassa maskien tärkeyttä epidemian torjunnassa jo kesällä 2020.
Viimevuotinen kiistely maskien tarpeellisuudesta haittaa Lappalaisen mukaan edelleen koronan torjuntaa Suomessa.
Lappalainen kritisoi poliitikkoja, jotka edelleen vesittävät vaatimuksia maskien käytöstä.
– Viralliset tahot suosittelevat maskeja ja kiittelevät yritysten maskipakoista, mutta samalla asiaa jatkuvasti vesitetään vähättelyllä, varoittelulla, ja virheellisillä poikkeuksilla terveyssyistä. Kevään maskiskeptisyydestä jäi pitkä jälki, Lappalainen toteaa Twitterissä.
Lappalainen arvostelee myös ajatusta, etteivät lapset levittäisi koronatartuntoja koulussa. Lappalaisen mukaan koulussa tapahtuvien tartuntojen merkitys on "oikeasti monitahoinen" kysymys.
– Valtakunnan virallisilla tahoilla tämä tuntuu päätyneen perusoletukseksi, jota ei tarkastella kriittisesti, kulloisenkin epidemiatilanteen ja uuden tiedon valossa.
Lappalaisen mukaan koronaepidemian kaltaisessa uudessa tilanteessa haastavinta on kyetä muuttamaan ajatusmalleja ja toimintastrategioita, kun uutta tietoa karttuu.
Ihanteellista hänen mukaansa olisi, että uuden tiedon osoittaessa jonkun vanhan käsityksen vääräksi, varmistettaisiin, että tieto menee kaikille perille.
– Sitten mietitään systemaattisesti, mitkä strategiat perustuivat tälle virhekäsitykselle, jotta ne voidaan korjata uuden tiedon mukaiseksi.
Geenitutkimukseen ja biolääketieteeseen erikoistunut Lappalainen työskentelee Columbian yliopistossa apulaisprofessorina ja Genome Centerissä ryhmänjohtajana.