STM ja THL valmistelevat mallia, jonka avulla rokotteita voitaisiin kohdentaa pahimmille epidemia-alueille, kun riskiryhmät on rokotettu

Pääministeri Sanna Marin ja johtaja Mika Salminen THL:stä hallituksen tiedotustilaisuudessa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Olli-Pekka Paajanen, Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelevat mallia, jolla rokotteita voitaisiin kohdentaa painotetusti pahimmille epidemia-alueille, kun riskiryhmät on rokotettu, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

– Riskiryhmät ja nykyisessä asetuksessa olevat ryhmät, kuten terveydenhuollon henkilöstö, hoitokotien asukkaat ja henkilöstö ja sen lisäksi riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, on syytä rokottaa kaikkialla Suomessa ensimmäiseksi, Marin totesi.

Valmista mallia rokotteiden kohdentamiseksi pahimmille alueille ei Marinin mukaan kuitenkaan vielä ole, vaan asiantuntijat arvioivat, miten tämä voitaisiin parhaiten toteuttaa.

Pelkkä järjestyksen muuttaminen ei riittäisi tartuntojen suitsimiseen riittävän nopeasti

Johtaja Mika Salminen THL:stä puolestaan arvioi, että pelkkä rokotejärjestyksen muuttaminen tuskin riittäisi koronatartuntojen suitsimiseen riittävän nopeasti.

– Ensinnäkin asia on niin, että rokotteiden ohjaamista ei voida napin painalluksella huomiseksi muuttaa. Myös suojavaikutus tulee viiveellä, eli tällä tätä ei ratkaista välittömästi, Salminen totesi tiedotustilaisuudessa.

Salmisen mukaan se, että rokotuksella saataisiin helpotusta pahimmille alueille, kestäisi vähintäänkin viikkoja.

Osastopäällikkö Tuija Kumpulainen STM:stä sanoo, että jos rokotteiden kohdentamisesta sovitaan, pahimmille alueille voitaisiin laittaa lisäerä tulevista rokotetoimituksista tai muuttaa laajamittaisesti jakelua Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) mallin pohjalta tai sitten voisi olla kyse näiden yhdistelmästä.

– Jos/kun ensin rokotetaan jo sovitut riskiryhmät ja ikäryhmät (eli ei peruta niiden toteutusta), niin lisäerään voisi päästä ehkä kuukaudessa. Laajamittainen muutos vaatinee asetuksen muutosta ja vie pidempään, Kumpulainen sanoo STT:lle sähköpostitse.

Entä jos yhtäkkiä tilanne pahenee uusilla alueilla, onko mahdollista nopeasti lisätä rokotteiden lähettämistä niille alueille?

– Jos muutokset kohdentuvat Pfizer -rokotteeseen, niin sitä voidaan liikutella n. 3-4 viikkoa ajankohdasta eteenpäin. Muita voi liikutella nopeammin.

"Alueellinen painotus kannattaisi ottaa nopeasti käyttöön"

Viime viikolla KRAR suositteli lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

Ryhmä muistutti, että alueelliset erot koronatapausten ilmaantuvuudessa ja sairaalahoitoa vaativien vakavien tautitapausten määrässä ovat olleet Suomessa suuria koko epidemian ajan.

KRAR:n puheenjohtaja Ville Peltola sanoo STT:lle, että alueellinen painotus rokotusjärjestyksessä kannattaisi ottaa nopeasti käyttöön.

– Toki ymmärretään, että siinä on omia syitään, miksi se varmaan vie jonkin aikaa.

Jo pari viikkoa sitten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuominen ehdotti, että rokotusjärjestyksessä tulisi terveyshyödyn ja terveysriskien näkökulmasta suosia alueita, joilla on haavoittuvin väki, pysyvästi korkeampi ilmaantuvuus ja sitä kautta suurempi riski vakavaan sairastumiseen.

Tuominen katsoi, että näin pitäisi toimia riippumatta siitä, missä päin Suomea tällainen tilanne on.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmaisivat viime viikonloppuna kannattavansa rokotusjärjestyksen muuttamista siinä vaiheessa, kun riskiryhmät ovat saaneet koronarokotteen.

Kritiikkiä keskustan edustajalta

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tviittasi rokotusten kohdentamisesta keskiviikkona. Hänen mukaansa hallituksessa on sovittu RKP:n ja vihreiden esityksestä, että rokotuksia kohdistetaan suositusten mukaisesti pandemian pahimmin runtelemille alueille.

Adlercreutz täydensi ensimmäisen tviitin jälkeen, että kohdistus tapahtuisi sen jälkeen, kun riskiryhmien rokotukset on hoidettu.

Keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari pitää vaatimuksia koronarokotejärjestyksen muuttamisesta "röyhkeinä" tässä tilanteessa.

– On hämmästyttävää, että rokotusjärjestyksen muuttamista pääkaupunkivetoiseksi vaaditaan tilanteessa, kun koko maassa on vielä korkean riskiryhmän ihmisiä rokottamatta, Kivisaari sanoo torstaina lähettämässään tiedotteessaan.

Kivisaaren mielestä tulisikin puhua todellisista ja laajennetuista riskiryhmistä, jos rokotejärjestystä halutaan muuttaa.

– Jakeluperusteiden muutos herättää epäluottamusta ja nostaa alueet toisiaan vastaan. Rokotusjärjestykseen ei pidä tehdä kansalaisten oikeudentuntoa koettelevia muutoksia. Kyse on yksiselitteisesti yhdenvertaisuudesta, jota ei pidä sivuuttaa, Kivisaari sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut