Lapsiasiavaltuutettu: Koronavuonna on tehty päätöksiä lasten päiden yli arvioimatta vaikutuksia – kantaa myös huolta lasten ja nuorten välisestä väkivallasta

Pekkarinen katsoo, että lapsia ja nuoria olisi kiireestä huolimatta pitänyt lainsäädäntömuutosten ja muiden päätösten yhteydessä kuulla tai vähintään arvioida heihin kohdistuvia vaikutuksia. . TROSDAHL TROND H. TROSDAHL / LEHTIKUVA

STT

Lasten oikeus vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä päätöksentekoon on jäänyt koronavuonna pahasti varjoon, katsoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

– Päätöksiä on tehty lasten päiden yli tekemättä lapsivaikutusten arviointeja. Lasten ja nuorten kokemukset on ohitettu hyvin monella tapaa. He ovat olleet pääviestintävälineissä lähes näkymättömiä, Pekkarinen sanoo STT:lle.

Lapsiasiavaltuutetun tänään julkaistu vuoden 2020 vuosikertomus sisältää kannanotot, joissa vaaditaan edistämään lasten oikeutta vaikuttaa sekä lasten välisen väkivallan tunnistamista ja torjumista.

Lasten ääni esiin myös tutkimustiedolla

Pekkarisen mielestä lapsia ja nuoria olisi kiireestä huolimatta pitänyt lainsäädäntömuutosten ja muiden päätösten yhteydessä kuulla tai vähintään arvioida heihin kohdistuvia vaikutuksia. Hän katsoo, että lapsivaikutusten arviointia olisi myös pitänyt vuoden aikana pystyä kehittämään.

Lasten ja nuorten ohittaminen on YK:n sitoumusten vastaista, sillä Suomi on lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoutunut huomioimaan lapsen edun erilaisissa päätöksentekotilanteissa, Pekkarinen huomauttaa.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä lasten ja nuorten kuulemisesta hän nostaa esiin opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä tekemän verkkokyselyn etäopetuksesta.

Lasten ja nuorten näkemysten huomioiminen voi toisaalta tarkoittaa myös sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon heitä koskeva tutkimustieto.

Lapsiasiavaltuutetun viime vuoden painopiste oli maapallon tulevaisuus lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sattumalta vuoteen osui pandemia, joka tietenkin toi teemaan oman painotuksensa. Lapsen oikeus vaikuttaa ulottuu kuitenkin myös esimerkiksi ilmastoasioihin, Pekkarinen katsoo.

– Jos lapsilta ja nuorilta itseltään kysytään, he toivovat mahdollisuutta vaikuttaa isoihin globaaleihin kysymyksiin.

Vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa ylitarkastaja Katja Mettinen huomautti, että lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä.

– Ilmastonmuutos näyttää erilaiselta kaupunkilaisen, syrjäseudulla asuvan tai saamelaisen nuoren silmin.

Nuori ei aina ymmärrä väkivallan seurauksia

Lasten ja nuorten väliset väkivallanteot ovat nousseet varsinkin viime aikoina Suomessa otsikoihin ja keskusteluun.

Lapsiasiavaltuutetun kannanoton mukaan lasten ja nuorten keskinäistä väkivaltaa ei Suomessa tunnisteta. Kiusaamisesta kouluissa ja harrastuksissa kyllä puhutaan, mutta niiden ulkopuolella tapahtuvasta väkivallasta ei.

– Me emme tunnista esimerkiksi sisarusten välistä väkivaltaa, nuorten seurusteluväkivaltaa tai kaduilla tapahtuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu etenkin poikiin. Nämä ovat kuitenkin teini-ikäisillä ne kaikkein tavanomaisimmat väkivallan uhriksi joutumisen väylät, Pekkarinen sanoo.

Tällaiset väkivallan muodot on otettava ehkäisevän työn kohteeksi, vuosikertomuksessa todetaan.

Ilmiön tunnistaminen lähtee Pekkarisen mukaan siitä, että asiasta puhutaan. Lasten ja nuorten kanssa pitää puhua esimerkiksi siitä, millaista vahinkoa väkivalta voi aiheuttaa.

– Väkivallan vahingollisuus saattaa tulla lapsille ja nuorille yllätyksenä. Tietoisesti vahingoitetaan toista, mutta ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia sillä voi olla.

Valvomaton aika lisääntynyt

Väkivaltaa ovat Pekkarisen mukaan alttiimpia käyttämään ne lapset ja nuoret, jotka ovat itse joutuneet väkivallan kohteeksi. Väkivallan riskiä lisäävät myös väkivallan hyväksyvät normit, kuten erilaiset mediasisällöt. Riskiä voivat lisätä myös muut kuormittavat tekijät arjessa, esimerkiksi yksinäisyys. Kuten aikuisilla, myös nuorilla päihteiden käyttö lisää väkivallanteon riskiä.

Poliisin tietoon tulleet epäilyt alaikäisten tekemästä vakavasta väkivallasta lisääntyivät viime vuonna, Pekkarinen kertoo.

– Vaikea sanoa, onko sillä yhteyttä koronaan, mutta aika rohkeaa olisi väittää, että ei ole.

Poikkeusvuoden aikana nuorten valvomaton aika on lisääntynyt, kun on pidetty etäopetusta, keskeytetty harrastuksia ja aikuisia on julkisilla paikoilla vähemmän, Pekkarinen kuvaa.

Koronakriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa, vuosikertomuksessa todetaan.

Ei pelkkiä tsemppipuheita

Koronavuonna keskusteluun ovat nousseet erityisesti etä- ja lähiopetuksen kysymykset.

Vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa covid-19-tiedepaneelin puheenjohtaja, psykologian professori Christina Salmivalli nosti esiin Turun yliopistossa viime keväänä tehdyn kyselyn , jossa koululaiset kertoivat kokemuksistaan.

Suuri osa vastaajista kertoi etäopetuksen sujuneen hyvin, mutta osa oli kokenut vakavia haasteita oppimisessa muiden koronan aiheuttamien huolien rinnalla.

Elina Pekkarinen pitää etäopetusta viimeisenä vaihtoehtona.

– Mielestäni siihen pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä.

Yhtä lailla koronatoimissa pitäisi lapsiasiavaltuutetun mielestä ottaa huomioon lasten oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan, mikä on myös lasten kehitykselle erittäin tärkeää.

– Jos terveysturvallisesti voidaan jotenkin mahdollistaa lasten ja nuorten tapaamiset ja hengailu, siihen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä.

Tänä vuonna lapset ja nuoret tarvitsevat rohkaisua ja toivoa, Pekkarinen katsoo – ei kuitenkaan tsemppipuheita vaan selkeitä suunnitelmia siitä, miten heistä huolehditaan jatkossa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut