Suomalaiset joivat koronavuonna vähiten alkoholia vuosiin – riskikäyttäjät lisäsivät kulutustaan

Eri juomalajien suosiossa ei tapahtunut suuria muutoksia. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Pertti Mattila / STT

Suomalaiset joivat koronavuonna vähemmän alkoholia kuin pitkään aikaan, mutta muutoksen vaikutusta kansanterveyteen on vielä vaikea arvioida.

Vähintään 15-vuotiaat suomalaiset kuluttivat vuonna 2020 keskimäärin 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia per asukas. Edellisvuodesta viidellä prosentilla laskenut luku on pienin koko 2000-luvun aikana, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:ltä kertoo, että laskun taustalla olivat erilaiset koronapandemiasta ja sitä vastaan tehdyistä rajoituksista johtuvat syyt.

– Mitä vähemmän alkoholia ihminen käyttää, sitä keskeisempi rooli sosiaalisuudella siinä on. Nyt ei ole tilaisuuksia, juhlia tai muita tapaamisia. Se vähentää monen keskimääräisen suomalaisen alkoholinkulutusta, Mäkelä sanoo STT:lle.

Keskeisessä roolissa ovat myös ravintoloihin ja matkoihin kohdistuvat rajoitukset. Viime vuonna alkoholijuomien matkustajatuonti puolittui. Pitkälti matkustajatuonnista koostuva tilastoimaton kulutus oli pienin sitten vuoden 2003, jonka jälkeen Viro liittyi EU:n jäseneksi.

Alkoholin viime vuoden tilastoitu kulutus eli kotimaassa tapahtunut myynti pysyi edellisvuoden tasolla 8,2 litrassa asukasta kohden.

Koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet vähensivät alkoholin kulutusta etenkin huhti-kesäkuussa. Ravintoloiden ja matkailun rajoitukset siirsivät alkoholin hankinnan aiempia vuosia enemmän Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin.

Ero riski- ja pienkäyttäjien välillä "poikkeuksellinen"

Poikkeuksellisen viime vuodesta tekee se, että ero kohtuu- ja riskikäyttäjien välillä kasvoi.

Useista kyselyistä saatujen tulosten perusteella vähän alkoholia käyttävät vähensivät kulutusta entisestään, kun taas riskikäyttäjät lisäsivät kulutustaan. Tämä on Mäkelän mukaan epätyypillistä, sillä yleensä eri väestöryhmien kulutus kulkee samaan suuntaan yleisen kulutustason kanssa.

Muutos myös hankaloittaa sen arvioimista, mihin suuntaan alkoholiin liittyvät kuolintapaukset ja muut haitat kehittyvät.

– Tällä kertaa paljon alkoholia kuluttavat, joilla on enemmän haittoja, ovat muuttaneet kulutustaan eri suuntaan kuin väestön enemmistö. Sen takia ei ole ihan selvää, mitä haitoille kokonaisuudessaan käy, sanoo Mäkelä.

THL:n tilastojen mukaan suomalaisten alkoholin kulutus lisääntyi vuoteen 2007 asti. Myös kulutuksesta aiheutuvat haitat lisääntyivät tällöin Mäkelän mukaan voimakkaasti.

– Vuoden 2008 jälkeen alkoholin kulutus on vähentynyt yli viidenneksellä, jonka jälkeen alkoholikuolleisuus on vähentynyt noin kolmanneksella. Se on ennennäkemättömän paljon, Mäkelä sanoo.

Mäkelä ei halua ennustaa, jääkö alkoholin kulutuksen selvä lasku vuonna 2020 poikkeukseksi vai jatkuuko laskeva trendi myös kuluvana tai tulevana vuonna. Hän ennakoi osan kulutuksesta palautuvan, kun ravintolat ja matkailu jälleen avautuvat, mutta toteaa myös työllisyys- ja taloustilanteen vaikuttavan asiaan.

Keskioluen kulutus väheni

Alkoholin kulutus on vaihdellut 2000-luvun mittaan ja ollut noin 10–12 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden vuodessa.

Luvut poikkeavat hieman viime vuosina julkaistuista, sillä THL on poistanut tilastoista takautuvasti vuodesta 2000 alkaen esimerkiksi ulkomailla nautitun alkoholin ja kotivalmistuksen osuuden.

Vuodesta 2017 alkaen tilastoihin kuitenkin sisältyvät alkoholin nettiostot ulkomailta. Viime vuonna suomalaiset ostivat arviolta 1,9 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia netin kautta ulkomailta.

Eri juomalajien suosiossa ei tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia.

Tuntuvin lisäys kirjattiin mietojen viinien kulutuksessa, selvin väheneminen puolestaan siiderin menekissä. Kulutus kasvoi vuoteen 2019 verrattuna miedoissa viineissä, vahvassa oluessa ja väkevissä alkoholijuomissa. Siiderin lisäksi keskioluen kulutus väheni.

Mietojen alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut siten, että niin sanottujen vahvojen juomasekoitusten, vahvan oluen ja vahvan siiderin osuudet ovat kasvaneet.

Vuonna 2018 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä päivittäistavarakaupat ovat voineet myydä entistä vahvempia alkoholia sisältäviä juomia. Tämän myynnin suurin sallittu alkoholiprosentti on 5,5.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut