Ruotsin koronatilanne on vaikea ja edessä voi olla tukalia viikkoja, arvioi valtionepidemiologi Tegnell

Ruotsin epidemia on lukujen valossa Suomea huomattavasti vakavampi. Kun tapausmääriä suhteuttaa väestöön, ero näyttäytyy hyvin selkeänä. AFP / LEHTIKUVA

Mimma Lehtovaara / STT

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell luonnehtii maan koronatilannetta edelleen hyvin vakavaksi.

– Tartuntalukumme ovat korkeat ja tapauksia on tullut lisää. Kiinnitimme tähän huomiota jo vuoden alussa, ja osasimme tätä kehitystä odottaakin. Näinhän on käynyt myös monissa maissa Euroopassa ja muuallakin maailmassa, hän sanoo.

Tegnellin mukaan koronatilanne näyttää vaikealta vielä lähiviikkoina, mutta voisi lähteä sen jälkeen kehittymään parempaan suuntaan.

Sairaanhoidossa kuormitukset eivät ole vielä aivan yhtä hankalat kuin ennen joulua, mutta alkavat lähentyä samaa tasoa, Tegnell arvioi STT:lle.

Ruotsin terveysviranomaiset ovat kertoneet sairaanhoidon kuormituksen olevan rankan, sillä hoidon tarve on noussut.

Viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Tegnell totesikin, että teho-osastojen kuormitus näyttää yhä raskaammalta.

Ruotsin epidemia on lukujen valossa Suomea huomattavasti vakavampi. Kun tapausmääriä suhteuttaa väestöön, ero näyttäytyy hyvin selkeänä.

Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa ja Ruotsin hieman yli 10 miljoonaa. Karkeasti voidaan siis arvioida, että Ruotsissa saisi olla kaksinkertainen määrä koronatapauksia Suomeen verrattuna, jos Ruotsin tautitilanne olisi suhteellisesti sama kuin Suomessa. Näin ei ole.

Ruotsin luvut ovat karut Suomeen verrattuna

Suomessa on ilmoitettuja koronatapauksia THL:n rekisterien mukaan runsaat 80 000. Ruotsissa tautitapauksia on vahvistettu kutakuinkin kymmenkertaisesti eli noin 860 000. Tautiin liitettyjä kuolemia on Suomessa raportoitu noin 870 ja Ruotsissa noin 13 600.

Päivittäin Ruotsissa kerrotaan useista tuhansista uusista tautitapauksista, kun Suomessa vastaava luku liikkuu sadoissa.

Kuolinluvut sen sijaan ovat Ruotsissa olleet hyvin selvässä laskussa vuodenvaihteesta asti. Vielä vuodenvaihteen tienoilla päivittäiset kuolinluvut saattoivat nousta yli sadan. Nyt puhutaan parista, kolmestakymmenestä, jopa allekin.

Vähintään yhden rokoteannoksen on Ruotsissa saanut runsaat 1,3 miljoonaa ihmistä. Suomessa ensimmäisen rokoteannoksensa on saanut hieman yli miljoona ihmistä.

Kärsivällisyys koetteilla

Aivan kuten Suomessa, ihmiset alkavat saada tarpeekseen koronasta. Dagens Nyheterin tammikuun lopussa uutisoidun kyselyn mukaan ruotsalaisten usko poliittisiin päättäjiin ja viranomaisiin on hupenemassa koronatilanteen jatkuessa vaikeana.

– Meidän tulkintamme on, että ihmiset ovat väsyneitä, Tegnell sanoo.

Sosiaalisten kontaktien kaventuminen ja erilaiset varotoimet, kuten etäisyyksien pitäminen, kyllästyttävät kansalaisia.

– Ihmisten pitäisi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä, että he noudattavat terveysturvallisuusohjeita. Se on hyvin tärkeää, peräänkuuluttaa Tegnell.

Hän huomauttaa, että tartunnat leviävät paikoissa, joihin yhteiskunnan valvonta ei ulotu. Tartuntoja tapahtuu paljon perheissä, yksityisissä tapaamisissa ja sosiaalisissa kohtaamisissa.

Ruotsin terveysviranomaisten maaliskuun alussa julkistamien skenaarioiden mukaan riski taudin kolmannelle aallolle on korkea, elleivät kansalaiset noudata ohjeita, kuten pidä huolta turvaväleistä, suosi etätyötä ja pysy sairaana kotona.

– Ennen kuin rokotteet antavat suojaa suuremmille väestöryhmille, täytyy kontaktien määrää pitää niin alhaalla kuin mahdollista, skenaariossa sanotaan.

Samaa viestiä ovat terveysviranomaiset toistaneet jälleen viime viikolla.

– Tärkeintä on pitää etäisyyttä toisiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa, etenkin sisätiloissa, Tegnell totesi mediatilaisuudessa.

Samat teemat

Ruotsin koronakeskustelussa onkin paljon samankaltaisuutta kuin Suomessa, arvioi ministeri Jouni Laaksonen Suomen Tukholman-suurlähetystöstä.

Laaksonen huomauttaa, että Ruotsi on selvästi kiristänyt pandemian vastaisia toimiaan. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloa on rajoitettu ja yli kahdeksan hengen julkiset kokoontumiset on kielletty.

Keskustelussa esitetäänkin eriäviä näkemyksiä, tulisiko rajoituksia kiristää entisestään vai höllentää, mahdollistaa paremmin ihmisten liikkuminen tai miten talouden ja elinkeinoelämän intressit tulisi ottaa huomioon.

Laaksonen näkee, että rajoitusten purkamisen aika on siinä vaiheessa, kun tautitilanne hellittää ja maan terveydenhuolto kantaa.

Ruotsin koronarajoituksia oli määrä alkaa helpottaa näihin aikoihin, mutta ajankohta siirtyy vapun yli.

Kriisitietoisuus lisääntynyt

– Yleinen kriisi- ja koronatietoisuus on koko ajan ollut nousussa. Enemmän ja enemmän käytetään suusuojia ja korostetaan, että pitäisi jos vain mahdollista tehdä etätöitä ja minimoida liikkumista, sanoo Laaksonen.

Koronaepidemia on hänen mielestään havahduttanut ruotsalaiset kriisitietoisuuteen ja ymmärrykseen esimerkiksi toimivasta huoltovarmuudesta.

– Erityisesti nyt koronakriisin aikana on alettu puhua, että maan pitää olla paremmin valmistautunut kaikenlaisiin kriiseihin. Se tarkoittaa vahvaa huoltovarmuutta ja myös vahvaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä. Jos jotain positiivista pitää tästä kriisistä löytää, se on ainakin, että maa valmistautuu varmemmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin.

Laaksonen uskoo, että Ruotsissa ei vielä ole valmiutta arvioida maan koronastrategian ja toimien onnistumista tai epäonnistumista.

– Se jää nähtäväksi sitten myöhemmin.

– Kiinnostavaa on, miten tämä vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. On varmasti peiliin katsomisen aika, että mitä voitaisiin tehdä paremmin ja enemmän yhdessä. Tämä keskustelu varmasti käydään, kun pahimman kriisin yli päästään.

Tegnell on samoilla linjoilla kansainvälisen yhteistyön parantamisen tarpeesta.

Hän huomauttaa, että kaiken kaikkiaan Ruotsin epidemiavalmiuden olisi pitänyt olla paremman ja esimerkiksi ikäihmisten suojaamisen olisi pitänyt onnistua tehokkaammin. Samoin kuin Suomessa, myös Ruotsissa esimerkiksi erityyppisten suojavarusteiden määrän olisi pitänyt olla suuremman.

Ruotsi vaatii matkustajilta koronatestejä

Ruotsi asetti helmikuussa voimaan vaatimuksen negatiivisesta koronatestistä Ruotsiin saapuvilta ulkomaan kansalaisilta. Testitulos saa eräin poikkeuksin olla korkeintaan 48 tuntia vanha.

Vaatimus koskee kaikkia ulkomaan kansalaisia lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, Ruotsissa asuvia, tavarakuljetuksia sekä heitä, joilla on pakottavia perhesyitä. Nykyiset säännökset ovat voimassa toukokuun loppuun saakka.

Voimassa on myös muita maahantulomääräyksiä , joihin on syytä tutustua ennen mahdollista matkaa.

Ruotsi kehottaa tällä hetkellä välttämään matkustusta EU- ja Eta-maiden ulkopuolelle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut