Palkka-avoimuutta edistävä työryhmä on pallotellut ideaa kollegan palkkatietojen avaamisesta syrjintäepäilyissä jo useamman kuukauden ajan. Työryhmästä kerrotaan, että työ on yhä kesken, mutta lähtökohtana on, että palkkatietoja avattaisiin, jos henkilö kokee tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että sosiaali- ja terveysministeriö on vienyt palkka-avoimuutta edistävään kolmikantaiseen työryhmään ehdotuksen, jonka mukaan syrjintää sukupuolen takia epäilevä työntekijä voisi saada tietää kollegoidensa palkat.
SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan riittäisi, että työntekijä epäilee tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella. Pyynnön esittämiseksi riittäisi sähköposti esimiehelle. Työnantajan olisi ilman turhaa viivytystä annettava niiden vastaavanlaista työtä tekevien kollegoiden palkkatiedot, jotka henkilö nimeää.
– Eihän siinä mene kuin korkeintaan viikko, kun palkkahallinto printtaa paperit. Sen jälkeen asiaa voidaan tarvittaessa lähteä selvittämään.
Helsingin Sanomien näkemän ehdotuksen mukaan tietoja ei annettaisi kaikkien nähtäville, vaan työntekijän pitäisi allekirjoittaa salassapitosopimus ennen palkkatietojen saamista. SAK:n Lehdon mukaan ryhmä olisi kallistumassa kuitenkin siihen, ettei salassapitosopimusta vaadittaisi.
– Tämän tyylistä salassapitosopimusta ei ole missään työlainsäädännössä, Lehto sanoo.
Luonnoksen mukaan työntekijöille itselleen pitäisi kertoa, jos heidän palkkatietojaan luovutetaan. Ryhmä jatkaa keskustelua siitä, miten varmistetaan, että tietoja käytetään vain pyydettyyn tarkoitukseen.
EK:ssa pidetään käsittämättömänä
Palkkojen tasa-arvoa edistävästä ryhmästä lähteneessä Elinkeinoelämän keskusliitossa julki tullutta esitystä palkkojen avoimuudesta pidetään käsittämättömänä. Liiton mielestä ehdotus voisi johtaa siihen, ettei työnantaja uskalla palkita työn hyvästä jäljestä, koska pelkää epätasaisten palkkojen johtavan seurauksiin.
Tasa-arvoasiantuntija Katja Leppänen tulkitsee, että avoimuus yltäisi eurooppalaisittainkin vertailtuna poikkeukselliselle tasolle. Hän muistuttaa, että jo nyt luottamusmies voi pyytää palkkatietoja työntekijän puolesta tasa-arvovaltuutetun kautta. Keinoa ei kuitenkaan ole juuri käytetty.
Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist perusti kolmikantaisen ryhmän viime vuoden elokuussa edistämään palkkojen läpinäkyvyyttä. Marraskuussa työnantajia edustava EK lähti ryhmästä vedoten siihen, ettei valmistelua tehty sen mielestä vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Ehdotus, jonka mukaan syrjintää epäilevä työntekijä voisi nähdä kollegansa palkat, oli tuolloin jo pöydässä.
Leppänen kiistää, että ovi olisi käynyt itse ehdotuksen takia. Syynä oli hänen mukaansa poikkeuksellinen tapa, jolla sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö yritti ajaa työtä eteenpäin. Yleensä uuden työn alussa ryhmä käyttää Leppäsen mukaan aikaa esimerkiksi erilaisten esitysvaihtoehtojen läpikäyntiin, mutta nyt itse esitys tuotiin jo ryhmän toiseen kokoukseen.
Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kaventavansa palkkaeroja, mutta mielipiteet keinoista vaihtelevat. Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja istuu yhä samapalkkaisuustyöryhmässä, joka pohtii tasa-arvon edistämistä laveammin.
Suomessa palkkaerot ovat kaventuneet hitaasti. Koko työmarkkinoilla sukupuolten ansioiden ero on keskimäärin 16 prosenttia.
Palkkojen tasa-arvoa edistävän Blomqvistin ryhmän oli määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä, mutta työ jatkuu elokuulle.