Putin viis veisaa läntisen Euroopan reaktioista, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola

Venäjän presidentti Vladimir Putin miettii Upin johtajan mukaan todennäköisesti enemmän sitä, miten Navalnyin menehtyminen vaikuttaisi kotimaassa. AFP / LEHTIKUVA

Elina Korkee / STT

Venäjän ja läntisen Euroopan suhteet ovat jo nyt niin aallonpohjassa, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kuolema vankileirillä ei enää toisi suurta muutosta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putin miettii todennäköisesti enemmän sitä, miten Navalnyin menehtyminen vaikuttaisi kotimaassa.

– Tämmöinen kyyninen laskelma on tehty. Ulkoisia reaktioita ei nähdä sellaisina, että niistä seuraisi jotain Putinille. Sisäpiirin uskotaan pysyvän lojaalina. Navalnyin kuolema varmasti heikentäisi Venäjän suhdetta Eurooppaan, mutta se on heikko jo muutenkin, sanoo Aaltola.

Navalnyi on lääkärien mukaan niin huonossa kunnossa, että on syytä pelätä hänen sydämensä pysähtyvän milloin tahansa. Navalnyi ryhtyi yli kaksi viikkoa sitten syömälakkoon vaatien kunnollista lääkärinhoitoa selkäkipuihin sekä raajojen tunnottomuuteen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi sunnuntaina CBS-uutiskanavan haastattelussa, että Venäjälle pitäisi tehdä selväksi, mitkä ovat hyväksyttävän toiminnan rajat. Hän patisti läntistä Eurooppaa myös harkitsemaan pakotteita, jos nämä rajat ylitetään.

Tshekin lauantaina julkistama päätös karkottaa vakoilusta epäiltyjä venäläisiä diplomaatteja liittyy ammusvaraston räjähdykseen Tshekin itäosissa lokakuussa 2014. Räjähdyksessä kuoli kaksi Tshekin kansalaista, ja maan hallitus uskoo nyt venäläisten vaikuttaneen tapauksen taustalla.

– Venäjää ei nyt saatu kiinni housut kintuissa vaan operaatio hoksattiin vuosien kuluttua, mutta tämäkään ei ole vähäpätöinen tapaus. Huonojen suhteiden kurimus kyllä tässä kiihtyy, ja sen oikaiseminen on vaikeaa, sanoo Aaltola.

Neuvostoliiton hajoaminen rassaa vieläkin

Navalnyin joutuminen ensin murhayrityksen kohteeksi ja siitä selviydyttyään vankileirille sekä muu Venäjän opposition tukahduttaminen on Aaltolan mukaan yksi virstanpylväs maan yksinvaltaistumiskehityksessä. Toinen on viimeaikainen Venäjän joukkojen kokoaminen Ukrainan rajan tuntumaan.

– Lännessä ei nyt kannata haaveilla demokraattisesta Venäjästä. Venäjä on suunnilleen vuodesta 2005 eteenpäin omaksunut uuden linjan, se ei vastaa läntisen Euroopan käsitystä normaalista valtiosta, sanoo Aaltola.

– Venäjän suurvalta-asenteeseen kuuluu näkemys, että suurvallalla pitää olla enemmän oikeuksia suhteessa naapurimaihinsa kuin muilla. Venäjä osoittaa tyytymättömyyttään esimerkiksi EU:n ihmisoikeuslinjauksiin sekä Yhdysvaltojen aktiivisempaan asenteeseen suhteessa liittolaisiinsa, hän jatkaa.

Aaltola muistuttaa, että Venäjän politiikan taustalla on harmitus Neuvostoliiton hajoamisesta ja sen etupiirijärjestelmän murtumisesta kylmän sodan päättyessä. Sotatoimet Ukrainassa – pitkäaikainen kapinallisten tukeminen, Krimin valtaus ja viime aikojen joukkojen keskittäminen Ukrainan rajan tuntumaan – ovat tyytymättömyyden ilmaisua vallitsevaa tilannetta kohtaan.

– Viime aikoina tämä tyytymättömyys on selvästi kasvanut.

Nopea tapaaminen olisi lähinnä puhevälien luomista

Ajatusta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Vladimir Putinin kahdenkeskisestä tapaamisesta on viime aikoina pidetty esillä, ja Suomi on ilmaissut olevansa valmis tarjoamaan tapaamiselle ulkoiset puitteet ja järjestelyt. Aaltolan mukaan ei ole selvää, tuovatko viime aikojen tapahtumat tapaamiselle vauhtia vai hidastusta.

– Pikainen kokous voisi olla akuuttien ongelmien ratkomisen kannalta tärkeä, hän toteaa.

Toisaalta Biden on ollut presidenttinä vasta lyhyen aikaa, ja kunnollisen huippukokouksen asialistan valmistelu vie aikansa. Lyhyellä varoitusajalla järjestetty tapaaminen olisi lähinnä ilmaus siitä, että ristiriidoista huolimatta pyritään olemaan puheväleissä. Putinille pikainen tapaaminen ehkä hyvinkin kelpaisi, arvioi Aaltola.

– Neuvottelupöytään halutaan mennä hyvissä asemissa ja ylpeänä. Venäjä haluaa samaan pöytään juuri Yhdysvallat, jota se pitää vertaisenaan suurvaltana ja jolta se kaipaa vertaisuuden tunnustamista, hän sanoo.

– Toisaalta Biden edustaa paljon vähemmän Venäjän intressejä kuuntelevaa tahoa kuin Donald Trump edusti. Biden on myös tuonut esille, että Baltian maat ja muutkin liittolaiset ovat hänen johtamalleen Yhdysvalloille tärkeitä.

Eurooppaan ja Venäjään liittyvien ongelmien käsittely on Aaltolan mukaan Bidenille jonkin verran toissijainen kysymys, joka halutaan hoitaa nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka painottuu pidemmällä aikavälillä enemmänkin Aasiaan ja Kiinan vaikutusvallan hillitsemiseen.

Yhdysvaltain hiljattain julkistamat talouspakotteet sekä Venäjän valtiota että kaikkiaan kymmeniä henkilöitä vastaan iskevät Aaltolan mukaan Venäjän heikkoon kohtaan eli talouteen. Pakotteiden perusteena ovat muun muassa Venäjän epäilty osallisuus SolarWinds-kyberhyökkäykseen Yhdysvaltojen hallintoa vastaan sekä yritykset vaikuttaa maan vaalien tulokseen.

Venäjä taas on viime vuosina käynyt Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden kimppuun kyberhyökkäyksin – eli iskenyt lännen demokratioiden riippuvuuteen tietoteknisistä järjestelmistä.

Suomi ei ole pelkästään rauhankyyhky

Suomen osuus mahdollisessa huipputapaamisessa voisi olla lähinnä kokouspaikan ja -järjestelyjen tarjoaminen. Tämä sopii hyvin Suomen diplomaattiseen rooliin maailmalla.

Aaltola muistuttaa, että Suomi on viime vuosina tehnyt sotilaallista yhteistyötä sekä muiden pohjoismaiden että sotilasliitto Naton kanssa ja myös suoraan Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on myös asettunut aktiivisesti tukemaan EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.

– Suomi ei ole pelkästään rauhankyyhky, vaan muitakin vakauttavia keinoja on luotu työkalupakkiin.

Sota Ukrainassa kävisi Venäjälle kalliiksi

Mika Aaltolan mukaan Venäjä saattaa aloittaa hyökkäyksen Ukrainaan parin viikon tai ehkä kuukauden kuluessa – jos on aloittaakseen. Joukkojen keskittäminen Ukrainan rajalle saattaa edelleenkin olla pelkkää pullistelua. Mahdollista on sekin, että Putin ei itsekään ole varma, miten Ukrainan kohdalla pitäisi edetä, vaan tarkkailee muiden reaktioita ennen päätöksentekoa.

– Vaihtoehdot Ukrainassa ovat laihanlaiset. Laajamittainen sota Ukrainan kanssa vaatisi melkoisen määrän ruumisarkkuja Venäjän puolelta, Aaltola toteaa.

Toisaalta shokeeraava voimankäyttö Ukrainassa olisi Venäjälle mahdollista esimerkiksi ilmaylivoiman avulla.

– Ukrainalla on melko tehokas ja kokenut armeija, noin 300 000 palveluksessa olevaa sotilasta ja noin 800 000 kokenutta reserviläistä. Ukrainalaiset myös kokevat puolustavansa kotimaataan.

Venäjän ja Ukrainan suhde oli neuvostoaikana vielä paljon tiiviimpi kuin esimerkiksi Baltian maiden asema osana Neuvostoliittoa. Nyt Ukraina pyrkii pääsemään jollain aikavälillä EU:n jäseneksi.

– Pitkä parisuhde, joka Ukrainalla ja Venäjällä on ollut, on murtunut. Tämä aiheuttaa Venäjällä suuttumusta, ärtymystä ja kiukustumista, ja sitä nyt sotavoimalla elehditään, sanoo Mika Aaltola.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut