Tutkimukset: Koronatukia mennyt myös aloille, jotka ovat säästyneet pahimmilta iskuilta

Kolmas kustannustukikierros on elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tulossa hakuun huhtikuun lopussa. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Yrityksille tarkoitettuja koronatukia on kohdistunut runsaasti myös sellaisille aloille, jotka ovat säästyneet epidemian aiheuttaman talouskriisin pahimmilta iskuilta. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen.

Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista. Niissä on tarkasteltu yrityksille kohdennettujen koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.

Jaosto kritisoi yritystukien myöntämisjärjestystä, mikä tuotiin esille myös viime keväänä koronakriisin alkaessa. Valtio suuntasi yrityksille ensimmäiseksi kehittämistukia, koska kustannustuen kaltaisen suoran tuen käyttöönotto edellytti uutta lainsäädäntöä. Ideaalitilanteessa järjestys olisi ollut päinvastainen, jaosto huomauttaa.

– Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla.

Sittemmin käyttöön otettiin myös niin sanotut suorat tuet, ja kolmas kustannustukikierros on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan tulossa hakuun huhtikuun lopussa.

– Koko ajan hakukriteereissä on pyritty hakemaan paremmin osuvia malleja tuen tarpeessa oleville ja sujuvoittamaan tuen saantia, hän sanoi työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.

Tuet vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa

Tutkimusten mukaan tukea saaneita yrityksiä on vain pienehkö osa kaikista yrityksistä. Eniten koronatukia ovat saaneet majoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa. Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.

Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus.

Ensimmäisen aallon korona-avustuspaketit ovat kuitenkin keskimäärin selvästi pienemmät kuin monessa muissa maissa. Talouden ennakoitua pienempi pudotus ja toimiva lomautusjärjestelmä vähensivät Suomessa tukien tarvetta.

Lintilä kuitenkin korostaa, että kansainväliset vertailut eivät välttämättä kerro koko totuutta.

– Niissä on erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä ja muita tekijöitä, jotka eivät mene samalla tavalla kaikissa maissa. Kyllähän me velkaannumme paljon koko ajan, hän muistuttaa.

Noin puolet kehittämistukia saaneista yrityksistä on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Tukien lopullinen vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka paljon rahoitusmuoto luo aitoja innovaatioita.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut