Unkaria arvostellaan suostumisesta Kiinan sillanpääasemaksi EU:ssa ja Natossa. Yksi suunnitteilla olevista suurhankkeista on Shanghaissa pääpaikkaansa pitävän Fudanin yliopiston ensimmäisen eurooppalaisen toimipaikan perustaminen Budapestiin.
Pääministeri Viktor Orbanin hallituksen ajama hanke herättää vastustusta pääkaupungin paikallisissa poliitikoissa. Puolen miljoonan neliömetrin kampukselle tarvitaan suuri maa-alue, jonka luovuttamista vastaan puuhataan nyt kansanäänestystä
– Jos ihmiset äänestävät "ei", niin kaupunginosan omistusoikeuden loukkaaminen olisi varmaan jopa hallitukselta askel liian pitkälle, toivoo kaupunginosan johtaja Krisztina Baranyi.
Direkt36-uutissivuston aiemmin keväällä julkistamien tietojen mukaan hankkeen 1,5 miljardin euron kustannukset aiotaan kattaa suurimmaksi osaksi Kiinan Unkarille myöntämällä lainalla. Sivuston mukaan hankkeen toteuttajaksi on käytännössä jo sovittu Kiinan valtiota ja asevoimia lähellä oleva China State Construction Engineering Corporation ( CSCEC ), jota epäillään korruptiosta ja vakoilusta useissa muissa maissa.
Toteutuessaan Fudanin Unkarin-kampuksen pitäisi olla valmis vuonna 2024. Direkt36:n mukaan uuden yliopiston perustamiseen kuluisi enemmän rahaa kuin mitä Unkari käytti koko korkeakoulujärjestelmäänsä vuonna 2019.
Yliopistoita säätiöiden hallintaan
Kansanäänestys yliopistohanketta vastaan on vasta suunnitteilla, mutta Baranyi toivoo sen johtavan samanlaiseen menestykseen kuin nuorten aktivistien hanke, joka sai Unkarin luopumaan vuoden 2024 olympiaisännyyshakemuksesta.
– He (hallitus) haluavat perustaa tänne gigayliopiston pyytämättä siihen suostumusta keneltäkään, Baranyi päivittelee.
Myös Budapestin pormestari Gergely Karacsony vastustaa vaikutusvallan myymistä Kiinalle. Hänen mukaansa pääministeri Orbanin ei pitäisi ajaa hankkeita pääkaupungissa vastoin kansalaisten tahtoa.
– Me emme suostu tähän (yliopiston) rakentamiseen ennen kuin hallitus julkistaa kaikki sopimuksen yksityiskohdat, Karacsony sanoo.
Unkarin hallitus on korostanut shanghailaisen Fudanin maailmanmainetta huippuyliopistona ja sanoo hankkeen olevan hyväksi niin Unkarille kuin Kiinalle. Muun muassa Yhdysvaltain Budapestin-lähetystön mukaan Fudan, joka poisti "ajattelun vapauden" peruskirjastaan pari vuotta sitten, tarjoaisi kuitenkin jalansijan Kiinan vaikutuspyrkimyksille lännessä.
Unkarin korkeakoulusektori mullistui muutenkin viime kuun lopulla, kun maan parlamentti hyväksyi 11 yliopiston hallinnon ja rahoituksen siirtämisen valtiolta uusille yksityisille säätiöille. Päätöksen pelätään rajoittavan akateemista vapautta, sillä Orbanin hallitus nimittää säätiöiden johtopaikoille haluamiaan henkilöitä.
Junayhteys Serbiaan myös osa Kiinan projektia
Direkt36-uutissivuston haluunsa saamien sopimuspapereiden mukaan Fudanin yliopistohanke ei vaikuta Unkarin kannalta hyvältä diililtä. Paitsi että rahoitus vaatii Unkarilta suurta lisävelkaa Kiinalle, on koko valtava rakentamisprojekti määritelty "kiinalaiseksi hankkeeksi". Unkariin muun muassa tuotaisiin Kiinasta niin työvoimaa kuin rakennustarvikkeitakin.
Budapestiläisen tutkijan Peter Krekon mukaan Unkarin rahoittamasta ja kiinalaisten toteuttamasta Fudan-projektista on vaikea nähdä koituvan mitään hyvää Unkarille.
– Alamme olla erittäin velkaantuneita Kiinalle, ja se voi olla vaarallista, Kreko sanoo.
Fudanin yliopiston tuominen Budapestiin muistuttaa paljon toista hanketta, jolla Kiina on jo saanut Unkarin – ja Serbian – kautta jalkansa oven väliin Euroopassa. Budapestista Belgradiin rakennettavan nopean junayhteyden arvioidaan olevan Unkarin kaikkien aikojen kallein infrastruktuurihanke. Siinäkin noin kahden miljardin euron kustannuksista valtaosa katetaan kiinalaisella lainarahalla.
Ratayhteys on osa Kiinan Uusi silkkitie (Belt and Road Initiative) -hanketta, jonka puitteissa maa on satsannut kulkuyhteyksien rakentamiseen eri puolilla maailmaa ja saanut siten lisää vaikutusvaltaa muun muassa tarjoamansa lainarahan turvin.
Vaikutus näkyy jo EU-päätöksenteossa
Unkarin erityissuhteesta Kiinaan kertoo myös se, ettei maa ole suhtautunut kielteisesti Huaweihin ja sen 5g-teknologiaan, kuten useimmat muut Euroopan maat. Unkari myös ryhtyi ensimmäisenä EU:n jäsenenä käyttämään kiinalaista koronarokotetta tänä keväänä.
Kiinan lisäksi Unkari on ylläpitänyt läheisiä suhteita myös Venäjään.
Unkarin Kiina-veljeily näkyy jo maan politiikassa ja on heijastunut myös EU-tasolle. Saksan ulkoministeri Heiko Maas hermostui alkuviikosta EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen, kun Unkari oli estänyt Kiinan toimia Hongkongissa arvostelevan yhteislausunnon hyväksymisen.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Unkari on rikkonut EU:n yhtenäisyyttä Kiinaa koskevassa asiassa. Luulen, että jokainen voi päätellä, mistä se johtuu, Maas sanoi kokouksen jälkeen.
--
Lähteinä myös Euractive ja Politico.