Helsingissä, Tampereella ja Turussa kaupunkilaiset äänestivät sunnuntain kuntavaaleissa valtuustojen voimasuhteista, mutta samalla myös pormestareista ja apulaispormestareista.
Kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta arvioi, että näissä kaupungeissa pormestarimalli tai siihen siirtyminen kohdisti paljon huomiota muutamiin pormestariehdokkaisiin.
– Periaatteessa henkilöitymisellä ja taistelun kuumenemisella voisi olla myönteisiä vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen, mutta sellaista ei ollut tällä kierroksella nähtävissä. Siihen oli varmaan kyllä monia muitakin syitä, Airaksinen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa pormestarimalli kuitenkin sähköistää kuntien vaaliasetelmat, kun usein oletuksena on, että suurimmasta puolueesta tulee myös seuraava pormestari. Esimerkiksi tästä Airaksinen nostaa Tampereen erittäin tiukan kuntavaalituloksen.
– Syke oli korkealla, kun seurattiin, kumpi lähtee vetämään pormestarineuvotteluita, kokoomus vai demarit.
Tampereen vaalituloksen kutkuttavuus liittyy Airaksisen mielestä osittain juuri pormestarimalliin. Jos käytössä olisi perinteinen kaupunginjohtajamalli, silloin kaksi tasavahvaa suurta puoluetta inttäisivät Airaksisen mukaan siitä, kummalle tulee kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja kummalle valtuuston puheenjohtajuus.
– Nyt se on paljon isompi kysymys, kun vaalivoittaja lähtee vetämään pormestarineuvotteluja.
Tampereella pormestarikisa ratkesi lopulta vain 15 äänen erolla kokoomuksen eduksi. Tampereen pormestariksi näyttäisi olevan palaamassa kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen.
Helsingissä ja Turussa kokoomuksen etumatka oli selkeämpi. Helsingissä pormestariksi on nousemassa Juhana Vartiainen (kok.) ja Turussa Minna Arve (kok.).
Pormestarimallissa poliittinen vastuu selkeämpi
Pormestarimalli on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007, jolloin Tampere otti mallin ensimmäisenä käyttöön. Nykyisin pormestari johtaa myös Helsinkiä, Tuusulaa, Pirkkalaa, Kärkölää ja Puolankaa. Lisäksi Turku siirtyy pormestarimalliin syksyllä.
Pormestarin valitsee valtuusto kuntavaalien jälkeen. Valtuusto voi myös päättää, että pormestari täytyy valita valtuutettujen joukosta. Esimerkiksi Helsingissä pormestarin ja apulaispormestarien pitää olla joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Airaksisen mukaan pormestarimallin ja perinteisen kaupunginjohtajamallin erona on, että pormestarimalli keskittää valtaa harvemmille poliitikoille ja siirtää hieman vallan painopistettä pois viranhaltijoilta ja kohti luottamushenkilöitä.
– Toimivuuden kannalta on olennaista, että virkajohdon ja poliittisen johdon välillä on toimiva yhteys, oli malli mikä hyvänsä.
Kuntatutkijan mukaan pormestarimallissa tiedetään, ketkä ovat asioista poliittisesti vastuussa.
– Ihmiset tunnistavat hirveän hyvin tuolla turuilla ja toreilla pormestarit, ehkä hiukan paremmin kuin virkajohtajat, Airaksinen sanoo.
– En voi sanoa, toimiiko tällä perusteella kaupunginjohtajamalli vai pormestarimalli paremmin. Molemmat toimivat Suomessa aika hyvin.
Ylen kuntavaalilähetyksessä Helsingin väistyvä pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sanoi, että pormestarimalli politisoi liikaa kaupungin käytännön johtamista. Vapaavuoren mukaan 80–90 prosenttia Helsingin kaupungin operatiivisen toiminnan johtamisesta on täysin epäpoliittista.
Airaksinen sanoo, että kaupungin käytännön johtaminenkin perustuu arvovalintoihin, eikä kaupunkia ole mahdollista johtaa ilman poliittisia arvovalintoja.
– Olisihan sellainenkin tilanne todella huono, että valtuusto vaihtuisi, mutta kaupungin johtaminen pysyisi täysin samana.
Merkitystä on Airaksisen mukaan myös sillä, valitaanko kuntaan konsensushakuinen pormestari vai sellainen pormestari, joka haluaa profiloitua vallankäyttäjänä.
– Kyllä tämä malli on henkilösidonnainen, mutta niin on kaupunginjohtajamallikin siinä mielessä, että kaupunginjohtajat ovat hyvin erilaisia. Ja osa heistä on politiikasta nousseita.
Luottamushenkilöille tullut päätoimisia ja osa-aikaisia pestejä
Suomessa yksikään kunta, joka on ottanut käyttöön pormestarimallin, ei ole siirtynyt siitä pois. Toisaalta pormestarimalli ei Airaksisen mukaan näytä myöskään olevan juuri laajentumassa. Esimerkiksi Lahdessa peruttiin viime syksynä aiempi päätös pormestarimalliin siirtymisestä.
Airaksisen mukaan on tapahtunut muita muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tilanteeseen. Hän kertoo, että päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden pestit ovat lisääntyneet kunnissa vauhdilla.
– On päätoimisia ja osa-aikaisia lautakuntien puheenjohtajia ja hallituksen puheenjohtajia ja jopa valtuuston puheenjohtajia, Airaksinen sanoo.
Näin pyritään saamaan virkajohtamisen rinnalle tehtäviä, joissa luottamushenkilöt pystyvät perehtymään kunnan asioihin.
– Se näyttää muutokselta, joka on jäänyt hiukan pormestarimallin varjoon. Mutta tosiasiassa tällaista luottamushenkilötyön ammattimaistumista on muutenkin käynnissä.