Islannin toteuttama kokeilu neljän päivän työviikosta oli "ylivoimainen menestys", tutkijat kertovat. Asiasta uutisoivat muun muassa The Independent, CBS News ja BBC.
Kokeiluun osallistui 2 500 työntekijää, joka on noin prosentti Islannin työvoimasta. Kokeilun toteuttivat yhteistyössä Association for Sustainable Democracy -järjestö (Alda), brittiläislähtöinen ajatushautomo Autonomy, Islannin hallitus ja Reykjavíkin kaupunginvaltuusto.
Lyhyempää työviikkoa kokeiltiin monissa keskenään erilaisissa työpaikoissa. Mukana oli esimerkiksi sairaaloita ja tavallisia toimistoympäristöjä. Kokeilut kestivät vuodesta 2015 vuoteen 2019.
Monet kokeiluun osallistuneista työntekijöistä siirtyivät 40-tuntisesta työviikosta 35-36-tuntiseen työviikkoon. Heidän palkkoihinsa ei kajottu.
Suurimmassa osassa kokeiluun osallistuneista työpaikoista työn tuottavuus pysyi samana tai jopa kasvoi, tutkijat kertovat.
Aldan mukaan kokeiluihin osallistuneiden työntekijöiden hyvinvointi parani "dramaattisesti" useilla eri osa-alueilla. Työntekijät kokivat stressinsä vähentyneen ja työuupumuksen riskin pienentyneen. Myös työntekijöiden terveyden sekä työn ja yksityiselämän tasapainon raportoitiin parantuneen.
– Se [tutkimus] osoittaa, että julkinen sektori on valmis toimimaan lyhyempien työviikkojen pioneerina, Autonomyn tutkimusjohtaja Will Stronge kertoo CBS Newsin mukaan.
Kokeilujen onnistuttua islantilaiset ammattiliitot ovat neuvotelleet uusia työskentelymalleja. Tällä hetkellä jopa 86 prosenttia Islannin työvoimasta on siirtynyt lyhyempien työaikojen piiriin tai saanut oikeuden tehdä niin, tutkijat kertovat.
Strongen mukaan muiden maiden hallitukset voivat ottaa kokeilusta opikseen.
Joissain maissa ja yrityksissä onkin jo ryhdytty tuumasta toimeen.
Esimerkiksi Espanjassa on alkamassa kolmivuotinen nelipäiväisen työviikon kokeilu, jossa on mukana noin 6 000 työntekijää.
Päivittäistavarayritys Unilever ilmoitti viime vuonna aloittavansa vuoden kestävän kokeilun Uudessa-Seelannissa, joka mahdollistaa kaikille yrityksen työntekijöille työajan lyhentämisen 20 prosentilla ilman, että se vaikuttaa palkkaan. Päätöstä vauhditti koronapandemia, jonka takia monet yrityksen työntekijöistä siirtyivät etätyöhön.
Vuonna 2019 Japanin Microsoft kokeili työviikon lyhentämistä. Perjantaiden ajaksi säppiin laitetut toimistot ja maksimissaan 30-minuuttisiksi rajatut kokoukset johtivat tuottavuuden kasvuun jopa 40 prosentilla. Kokeilua ei jatkettu, koska Microsoftin johtajat epäilivät tuottavuuden kasvun loppuvan, jos lyhyemmästä työviikosta tulisi uusi normaali.
Ranskassa 35-tuntiseen työviikkoon siirryttiin jo vuonna 2000.
Aihe on noussut aika ajoin esille myös Suomessa. Silloinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) aloitti keskustelun lyhyemmästä työviikosta ja päivittäisestä työajasta vuonna 2019. Ehdotus kohtasi tuolloin runsaasti kritiikkiä.
Vuonna 2016 vasemmistoliitto teki eduskuntaan toimenpidealoitteen kuuden tunnin työpäivää koskevasta kokeilusta. Suomessa saatiin jo 1990-luvulla positiivisia tuloksia työministeriön tukemasta lyhyemmän työajan kuntakokeilusta, mutta työaikakokeiluja ei kuitenkaan jatkettu 2000-luvulla.
Juttua muokattu 8.7. klo 15.24: Poistettu virheellinen tieto, jonka mukaan Espanjan työviikkokokeilu rahoitettaisiin EU:n elpymisrahastosta.