Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ensimmäinen budjettiehdotus on keväällä sovitun kehyksen mukainen. Ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa.
Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee arvion mukaan ensi vuonna 7,6 miljardia euroa tälle vuodelle budjetoidusta.
Saarikon mukaan alijäämäarvio on pienentynyt vajaan miljardin siitä, mitä keväällä arvioitiin, mutta luvut todennäköisesti paranevat vielä, koska talousnäkymät ovat kohentuneet. Kasvunäkymäarvio tarkentuu hallituksen budjettiriiheen mennessä.
– Nyt meillä on ollut käytössä ennuste alkukesän lukujen valossa ja mahdollista on, rohkenen sanoa todennäköistäkin on, että tuo luku tulee vielä tarkentumaan lähiviikkoina hallituksen neuvotteluihin mentäessä, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ennusteen tekeminen on ollut Saarikon mukaan vaikeaa, koska muutokset ovat nopeita.
Ministerin mukaan myös verotuottojen ennustetaan nousevan siitä, mitä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä arvioitiin.
Valtion talousarvion tuloiksi arvioidaan 56,5 miljardia, josta 47,8 miljardia olisi verotuloja. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.
Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan perjantaina, jolloin se myös toimitetaan muille ministeriöille. Ehdotus on pohjaesitys hallituksen budjettineuvotteluihin eli niin sanottuun budjettiriiheen, joka on vuorossa 7.–8. syyskuuta. Sitä ennen Saarikko käy vielä kahdenväliset keskustelut ministeriöiden kanssa.
Kotitalousvähennykseen korotus
Saarikko kertoi esityksen pitävän sisällään merkittävän korotuksen kotitalousvähennykseen.
– Toteutamme tämän esityksen ehdotuksena kaksivuotisen kokeilun. Käytännössä kotitaloustyön, hoitotyön ja hoivatyön ostaminen tulee kodeille edullisemmaksi.
Kotitaloustyöhön lukeutuvat esimerkiksi siivouspalvelut ja lumen luonti talvella.
Kotitalousvähennyksen nykyinen korvausprosentti 40 nostetaan kotitaloustyön ja hoito- ja hoivatyön palveluissa 60:een ja myös enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 2250:stä ensi vuonna 3500 euroon.
Öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–2027.
Veronmaksajain Lehtinen kiittää
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehui kotitalousvähennyksen korotusta tuoreeltaan merkittäväksi. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana.
– Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiitti tiedotteessa.
Ministeriön ehdotuksessa kestävää kehitystä pyritään edistämään alentamalla vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa 85 eurolla kuukaudessa ja tarkistamalla hybridiautojen verotusarvoja. Myös tämä muutos oli Veronmaksajain mieleen.
Ratkaisut veronkorotuksista jäävät budjettiriiheen
Hallitus sopi keväällä, että osa edessä olevista menosopeutuksista olisi veronkorotuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Päätökset näistä ministeriö siirtää odotetusti hallituspuolueiden neuvoteltavaksi budjettiriiheen, koska kyse on poliittisesti vaativista ratkaisuista.
– Pidimme hyvänä, että kokonaisuus käsitellään erillisenä tunnistaen kuitenkin reunaehdot, joihin hallitus on sitoutunut eli ansiotuloverotusta tai yrittäjien asemaa heikentämättä.
Saarikko kertoi saaneensa arvion siitä, että summa on koottavissa kasaan "varsinkin kun näyttää siltä, että verotulokertymä elpyy ja toipuu hienolla tavalla".