Pitkäkestoisesta koronataudista eli niin sanotusta long covidista on vielä paljon hämärän peitossa. Maailman terveysjärjestö WHO esimerkiksi vasta valmistelee pitkäkestoisen koronataudin yleisesti sovellettavia kriteerejä.
Paljon myös tiedetään. Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan pitkäkestoista koronatautia on ehditty tutkia itse asiassa jo varsin runsaasti.
Roine taustoitti aihetta keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön (STM) järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
– Maailmanlaajuisesti pitkäkestoisesta koronataudista on tehty noin tuhat vertaisarvioitua julkaisua. Suurimmassa aineistossa on ollut satoja tuhansia potilaita, Roine sanoi.
Tiivistetysti pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.
Oireiden kirjo on hyvin laaja. Taudin kohteena voi Roineen mukaan olla mikä tahansa ihmisen sisäelin.
– Erään Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tautiin liittyy vähintään 50 pitkäaikaista oiretta. Kaikkein yleisin oire vaikuttaa olevan väsymys, rasituksen alentunut sietokyky, Roine kertoi.
Toisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että peräti 80 prosenttia koronaan sairastuneista potilaista sai vähintään yhden pitkäaikaisen oireen. Kyseessä oli 15:n eri julkaisun meta-analyysi, jossa oli mukana yhteensä 47 910 koronapotilasta.
Yleisimpiä pitkittyneitä oireita olivat uupumus, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiustenlähtö ja hengitysvaikeudet.
Lisäksi pitkäkestoiseen koronatautiin voi liittyä muun muassa rytmihäiriötuntemuksia ja erilaisia neurologisia oireita. Myös mielenterveyden häiriöitä voi esiintyä.
– Yhdysvalloissa joka kolmas koronapositiivinen saa uuden psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin puolen vuoden kuluessa testistä, Roine totesi.
Riski saada pitkäkestoinen koronatauti on todennäköisempi vaikean akuutin taudin sairastaneilla ihmisillä. Tästä huolimatta pitkäkestoinen korona voi tulla myös lieväoireisen tai jopa oireettoman infektion jälkeen.
Pitkää tautimuotoa esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta se on harvinaisempi lapsilla.
Pitkittyneen koronan syytä ei tiedetä
Ahkerasta tutkimustyöstä huolimatta läheskään kaikkea pitkäkestoisesta koronasta ei tiedetä. Muun muassa taudin perusmekanismi on edelleen varmistamatta.
– Altistavia riskitekijöitä tutkitaan, ja taudin ennuste on epäselvä. Vaikeiden ja pysyvien jälkitilojen osuus ei ole tiedossa. Myöskään vaikutusta työkykyyn ei ole täysin selvitetty, Roine luetteli tilaisuudessa.
Varmuudella ei tiedetä sitäkään, miksi vain osalle koronan sairastaneista kehittyy vaikeita pitkittyneitä oireita. Yksi mahdollisuus on, että toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa pitkäkestoiselle taudille.
Myös kotimaista tutkimusta on käynnissä ja vireillä, mutta tuloksia ei vielä ole saatu. Lisäksi STM on tänään antamallaan asetuksella perustanut Suomeen asiantuntijaryhmän tutkimaan pitkäkestoista koronatautia.
Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida pitkäkestoisesta koronasta kertyvää tietoa sekä kokemusta Suomessa ja ulkomailla. Professori Roine toimii ryhmän puheenjohtajana.
Asiantuntijaryhmä antaa ensimmäisen arvionsa pitkittyneestä koronasta todennäköisesti vielä kuluvan vuoden puolella.
– Pidämme kiirettä mahdollisuuksien mukaan. Ryhmähän ei ole vielä kertaakaan kokoontunut. Ensin järjestäydymme ja sovimme työnjaosta, Roine sanoi.
Tiedotustilaisuuteen osallistui Roineen lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sekä asiantuntijaryhmän jäseniä: virologian professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta, tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta sekä ylilääkäri Helena Liira Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Kiuru: Ihmiset tarvitsevat sekä tietoa että toivoa
Ministeri Kiurun mukaan Suomessa on pysähdyttävä arvioimaan, mitä pitkäkestoinen koronatauti tosiasiassa tarkoittaa.
– On selvää, että se tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa tulevaisuudessa, Kiuru sanoi.
Vakiintuneen arvion mukaan vähintään joka kymmenes koronan sairastavista saa pitkittyneitä oireita. Suomessa todettujen koronatartuntojen määrällä tämä tarkoittaisi noin 12 000 ihmistä.
Luku on todennäköisesti alakanttiin, koska koronan sairastaneita on tosiasiassa enemmän kuin varmistettuja tartuntoja.
– Olen sanonut aikaisemmin, että pitkittyneitä oireita saaneiden määrä on Suomessa varmaan joitakin kymmeniätuhansia. Heistä läheskään kaikkien toimintakyky ei tosin ole rajoittunut, professori Roine totesi.
– Todennäköisesti meillä on muutamia tuhansia ihmisiä, joilla on selvä toimintakyvyn rajoite, joka liittyy pitkäkestoiseen koronaan. Valitettavasti tämäkin on vain arvio.
Ministeri Kiuru ilmaisi tilaisuudessa myös huolensa näiden ihmisten puolesta. Hän painotti, että heidän tilanteensa täytyy ottaa vakavasti.
– Erityisesti huolissani olen näiden ihmisten mahdollisuudesta saada oikeutta. Tarvitsemme sekä tietoa että toivoa heille. Nyt on olennaista kartoittaa tilanne, koota kaikki tutkimustieto ja antaa toimintaehdotukset, miten menemme eteenpäin.
Useimpien potilaiden oireet lieventyvät
Koronaviruksen pitkäaikaisoireiden hoitoon on Suomessa tällä hetkellä erikoistunut yksi poliklinikka Husissa. Huhtikuussa perustetun poliklinikan toiminnan on suunniteltu jatkuvan ensi vuoden loppuun saakka.
– Periaatteena on tutkia ja kuntouttaa pitkäaikaisista oireista kärsiviä potilaita Husin alueella, ylilääkäri Helena Liira kertoi tiedotustilaisuudessa.
Jotta hoitoon pääsee, potilaalla on täytynyt olla varmistettu koronavirustartunta. Lisäksi taudin oireiden on pitänyt kestää vähintään kolme kuukautta.
Poliklinikalla potilaiden toimintakykyä tutkitaan muun muassa kävelytestauksilla, puristusvoimamittauksilla ja neurokognitiivisilla testeillä.
Lääkehoitoa pitkäkestoiseen koronatautiin ei ole. Käytännössä kuntoutus koostuu fysioterapiasta, toimintakyvyn kartoituksesta ja psykologisesta tuesta.
– Mottona on, että potilaat kohdataan huolella. Pyrkimys on siirtää hoitovastuu lopulta takaisin poliklinikalta perusterveydenhuollon puolelle. Erikoissairaanhoidossa emme voi jatkaa hoitosuhteita loputtomasti, Liira kertoi.
Pitkäkestoiseen koronaan erikoistuneita poliklinikoita tullaan mahdollisesti perustamaan myös muihin Suomen kaupunkeihin, joissa on yliopistollinen sairaala.
Näitä ovat Turku, Oulu, Tampere ja Kuopio.
Liiran mukaan useimpien pitkäkestoisesta koronasta kärsivien potilaiden oireet lieventyvät ajan myötä.
– Tietoa pitkittyneistä oireista on jo paljon. Kiinnitämme potilaiden huomiota positiivisiin viesteihin tutkimuksista, joiden mukaan useimmilla oireet lieventyvät. Oireisiin ja toimintakykyyn voidaan monella tavalla myös vaikuttaa, Liira selitti.
– Tilanne ei ole toivoton. Paljon voidaan tehdä.