Marin budjettiriihestä: ratkaisun avaimet pöydällä, kysymys tahdosta löytää kompromissi

Hallituksen sisällä on STT:n tietojen mukaan erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon työtä budjettiriihestä odotettavat ilmastopäätökset vielä vaativat. Kuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Susanna Jääskeläinen, Ilkka Hemmilä, Saila Kiuttu / STT

Ilmastopäätökset jumittivat hallituksen budjettiriihineuvotteluja tiistaina. Alkuillasta pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että neuvotteluja jatketaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tarvittaessa jopa myöhään yöhön. Hän toivoi kompromissihalukkuutta hallituspuolueilta.

– Itse kyllä näkisin, että kaikki ratkaisun avaimet ovat pöydällä. Nyt on kyse siitä, että onko – ja missä vaiheessa on – tahtoa löytää se yhteinen kompromissi, jonka avulla pääsisimme tästäkin eteenpäin. Eli kyllä siellä on palasia ja palikoita, joista ratkaisu on muodostettavissa, Marin sanoi.

Hän ei avannut tarkemmin, mitkä ovat hankalimpia kysymyksiä. Marinin mukaan ilmastotoimien kokonaisuudessa keskustelussa ovat liikenteen, maatalouden ja lämmityksen kaltaiset asiat, kun pohditaan, mistä vielä tarvittavat päästövähennykset löydetään.

Myös työllisyystoimien kokonaisuus vaati Marinin mukaan vielä neuvottelua.

Vihreät kaipaavat painoa ilmastopakettiin

Hallituksen sisällä on STT:n tietojen mukaan erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon työtä budjettiriihestä odotettavat ilmastopäätökset vielä vaativat.

Keväällä hallitus linjasi, että se päättää riihessä toimista, joilla toteutetaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Muista puolueista on arvioitu, että tämä työ on loppusuoralla, kun taas STT:n tietojen mukaan vihreillä on muiden kanssa eriävä näkemys siitä, millaiset toimet ovat uskottavia.

Linjaerimielisyyksiä on selvitelty Säätytalon ohella julkisuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on sanonut, että keinot sovittuihin päästövähennyksiin olisi löydetty kaikkien puolueiden edustamassa ministerityöryhmässä jo viime viikolla. Kun Harakka toisti näkemyksen tiistaina Twitterissä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi hänelle, että ryhmän työ jäi riitaiseksi.

Keskustasta viestitään STT:lle, että ilmastotavoite täyttyisi esillä olevilla toimilla. Vihreistä kuitenkin kuvataan tyytymättömyyttä sitä kohtaan, miten toimien vaikuttavuus voidaan todentaa.

Tiettävästi keskusta ja SDP ovat vastustaneet esimerkiksi ajatusta liikenteen kansallisesta päästökaupasta ja lämmityspolttoaineiden veronkorotuksista, joita vihreät pitäisivät uskottavina keinoina päästövähennyksille. Vihreät on toivonut myös raivausmaksuja turvepelloille, mikä ei käy keskustalle.

Hallituslähteet: Poliisi saamassa enemmän rahaa kuin VM:n ehdotuksessa

Poliisi on saamassa ensi vuodelle enemmän rahaa kuin valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään, kerrotaan hallituslähteistä STT:lle. Poliisi ei kuitenkaan olisi saamassa niin paljon lisää rahaa kuin se on esittänyt tarvitsevansa.

Poliisihallitus on arvioinut, että poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, jos riihessä ei korjata tilannetta. Tämä johtaisi sen mukaan tuntuviin henkilöstöleikkauksiin.

Uusiin menokohteisiin on vain niukasti jakovaraa budjettiriihessä, ja poliisi olisi tiettävästi yksi suurimmista tahoista, joka tästä jakovarasta hyötyy.

Sote-kulujen aikaistus ylläpitää alijäämää

Ensi vuoden rahankäytöstä on hallituksessa sen sijaan pitkälti yhteisymmärrys. Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoivat asiasta toimittajille neuvottelujen alkaessa tiistaina aamupäivällä.

Hallituslähteestä kerrotaan STT:lle, että talouskasvu ja sen kasvattamat verotulot olisivat olleet pienentämässä budjetin alijäämää lähemmäs miljardilla eurolla, mutta tätä muutosta syö osaltaan eräiden sote-uudistukseen liittyvien maksujen aikaistus.

Muodostettaville hyvinvointialueille maksettaisiin satoja miljoonia euroja jo ensi vuoden lopussa, kun alun perin valtion piti tarjota rahoitusta vasta vuodesta 2023 alkaen. Sote-uudistus on astumassa voimaan vuonna 2023, mutta hyvinvointialueet tarvitsevat rahoitusta toimintansa käynnistämiseen jo tätä ennen. Muutos pienentää vastaavasti vuoden 2023 menoja.

Noin kuukausi sitten julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä oli 6,7 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden tarvitsema rahoitus on havaittu ministeriössä vasta tämän jälkeen.

Suomen Akatemian rahoitus ennalleen

Hallitus on varannut budjettiriiheen kaksi päivää. Tiistaina puolenpäivän aikoihin kerrottiin, että riihi jatkuu puheenjohtajaviisikon neuvotteluilla. Koko hallitus ei välttämättä ole enää tänään koolla Säätytalossa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoi Säätytalolta poistuessaan, että paljon on vielä kesken, mutta riihen alla paljon puhuttaneen tieteen rahoituksen osalta on tapahtunut edistystä.

– Tietysti paketti on vielä auki, mutta näyttää siltä, että pystymme ratkaisemaan ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitustilanteen. Näyttää siltä, että ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitus pysyy ennallaan, Kurvinen sanoi.

Suomen Akatemian kautta kanavoitava rahoitusvaltuus tutkimukselle on ennakoitu pienenevän, sillä valtio ei korvaa kokonaan Veikkauksen tuotoista saatavien varojen vähenemistä edunsaajille eikä korvauksesta ole sovittu vuoden 2023 jälkeen. Ministeriöiden budjettiehdotuksissa esitettiin tutkimuksen rahoituksen vähenemistä ensi vuonna kymmenillä miljoonilla euroilla kuluvaan vuoteen verrattuna.

Työllisyyspäätösten paino nopeissa toimissa

Työllisyystoimien osalta budjettiriihen painopiste on nopeavaikutteisissa toimissa, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) aamupäivällä.

– Pöydällä on opiskelijoihin, eläkeläisiin ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kannustavia kysymyksiä siihen, miten työn vastaanottaminen olisi nykyistä helpommin mahdollista, hän sanoi.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla on haettu toimia, jotka nopeasti vastaisivat yritysten työvoiman tarpeeseen. Ainakin opintotukeen kuuluvien tulorajojen nosto on saanut hallituksessa tiettävästi hyvän vastaanoton.

Hallitus on linjannut tekevänsä koko loppuvaalikauden aikana työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Saarikko ja Marin kuitenkin korostivat aamupäivällä, että päätökset on sovittu tehtäväksi loppuvaalikaudella, ei budjettiriihessä.

Niin ikään riihestä odotettavan verokokonaisuuden yksityiskohdat ovat Saarikon mukaan viime päivinä tarkentuneet. Keväällä hallitus sitoutui siihen, että riihessä päätetään veroratkaisusta, joka vahvistaa valtiontaloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Tämän ohella se sopi päättävänsä veromuutoksista, jotka edistävät investointeja ja vahvistavat kilpailukykyä.

Myös Marinin mukaan puolueet ovat veroasiassa lähellä yhteistä näkemystä.

Kommentoi

Mainos: Länsi-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut