Joka kymmenes nuori aikuinen on vakavasti harkinnut itsemurhaa kuluneen vuoden aikana – moni ei kuitenkaan puhu ongelmistaan

Itsemurhien määrän laskemiseksi tulisi tavoittaa myös ihmiset, jotka eivät itse kehtaa tai halua kertoa, jos menee huonosti, sanoo Mieli Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Jessica Suni / STT

Tänä syksynä tuli 11 vuotta siitä, kun Hannele menetti 22-vuotiaan poikansa. Itsemurha tuli täytenä yllätyksenä perheelle ja kaikille muillekin, sillä nuori mies esitti iloista ja vaikutti äitinsä mukaan ihan tasapainoiselta.

– Jälkeenpäin selvisi paljonkin asioita. Hän oli sotkenut raha-asiansa ja hänellä oli elämänhallintaongelmaa, Hannele kertoo.

Hannelen poika oli lapsuudessaan joutunut pitkäkestoisen koulukiusaamisen kohteeksi, ja tilanteen pahentuessa hän vaikeni siitä. Hän ei ole tuoreen tutkimuksen valossa harvinaisuus. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n tuoreen kyselyn mukaan vastanneista lähes 40 prosenttia ei ollut hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiin. Johtavassa asemassa olevien, yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden ryhmässä luku oli peräti 76 prosenttia.

– Johtavassa asemassa olevat ja keski-ikäiset miehet eivät kauheasti hae apua itsetuhoisiin ajatuksiin. Kun halutaan laskea itsemurhien määriä entisestään, meidän pitäisi tavoittaa myös näitä, jotka eivät kehtaa tai halua kertoa, jos menee huonosti, Mieli Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.

Kaksi viidestä nuoresta suomalaisesta aikuisesta on joskus elämänsä aikana vakavasti harkinnut itsemurhaa. Nyt korona-aikana nuorten mielenterveys on lukujen valossa ollut entistä kovemmalla koetuksella. Tutkimuksen mukaan kuluneen vuoden aikana joka kymmenes 18–34-vuotias suomalainen on vakavasti harkinnut henkensä riistämistä. Koronan vaikutukset näyttävät osuneen voimakkaammin alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmään, johon kuuluu paljon nuoria aikuisia.

Valtakunnallisella tasolla lähes joka kolmas suomalainen kokee koronan vaikuttaneen mielenterveyteensä, ja joka viidennellä suomalaisella on joskus ollut itsetuhoisia ajatuksia. Kukkonen muistuttaa, että pelkät ajatukset eivät vielä tarkoita, että ihminen tekisi itsemurhan tai olisi akuutissa vaarassa, mutta niitä on hyvä tunnistaa.

Korona vaikeuttanut myös hoitoon pääsyä

Kukkosen mukaan nuoret saattavat joutua odottamaan lähetettä psykiatriselle puolelle useita kuukausia ja hoitoon pääsy voi kestää vielä pidempään.

– Jo ennen koronaa meillä oli hoitovelkaa, nuorisopsykiatrian lähetteet olivat kasvussa ja oli vaikeata saada jatkohoitoa. Nyt kun tuli korona-aika, siirryttiin etävastaanottoihin, vertaistukiryhmät lopetettiin tai keskeytettiin. Arjen vertaistuki, kuten harrastukset, hävisivät, Kukkonen listaa syitä nuorten pahoinvointiin.

– Kun ei vastata riittävän nopeasti, pienet ongelmat vaikeutuvat ja kroonistuvat, hän sanoo.

Jonkin aikaa ennen itsemurhaansa Hannelen poika oli vanhempiensa pyynnöstä hakeutunut psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Hannele ei sinä hetkenä kokenut kaipaavansa sen enempää apua kuin oli saanut, sillä poika ei millään lailla osoittanut voivansa huonosti. Itsemurha tuli sairaanhoitajallekin järkytyksenä. Hän alkoi epäillä omaa ammattitaitoaan, kun ei ollut havainnut potilaansa itsemurha-aikeita.

– Hän sanoi meille monta kertaa, että ette te voineet mitään nähdä, kun ei hänkään huomannut mitään – ja hän on ammattilainen. Uskon, että poikamme käytti kaiken kapasiteettinsa siihen, että salasi asianlaidan. Hän yritti pitää meidät rauhallisina ja mitään aavistamattomina, Hannele sanoo.

Nuorten valmiudet puhua ongelmistaan ovat kasvaneet

Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kyselystä selvisi myös asioita, jotka antavat toivoa. Kriisissä, joka koskettaa kaikkia, on Kukkosen mukaan jotain, mikä rohkaisee ihmisiä puhumaan ongelmistaan helpommin. Valmius puhua ja hakea apua on kasvanut etenkin nuorempien keskuudessa. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimessa on huomattu pandemia-aikana nuorten aikuisten itsetuhoisten soittojen määrän kasvaneen.

– Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmia, vaan he uskaltavat puhua, ja se on reitti saada apua. Nyt meidän täytyy vastata tähän, Kukkonen sanoo ja lisää, että nuoren ihmisen hädän tunnistaminen ja auttaminen on kaikkien aikuisten yhteinen vastuu.

Toinen myönteinen asia alustavien tietojen mukaan on, että itsemurhien määrät eivät ole lisääntyneet korona-aikana, vaikka itsetuhoiset ajatukset ovatkin hieman lisääntyneet. Siinä missä 1990-luvulla tehtiin 1 500 itsemurhaa vuosittain, luku on nykyään tippunut puoleen.

Kukkonen muistuttaa, että muutos ei tapahtunut itsestään, vaan sen eteen on tehty töitä.

– Muun muassa itsetuhoisuutta on tunnistettu ja hoidettu paremmin, lääkehoito on kehittynyt ja tieliikenne on turvallisempaa kuin aikaisemmin, hän sanoo.

Vertaistuki voi pelastaa henkiä - itsemurhan tehneen läheiset vaarassa

Hannele kertoo saaneensa paljon apua vertaistuesta ja olevansa tyytyväinen perheelle tarjotusta kriisiavusta itsemurhan jälkeen. Viitisen vuotta poikansa kuoleman jälkeen Hannele meni mukaan Surunauha ry :n toimintaan. Järjestö tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneen läheisille. Nykyään hän ja hänen miehensä toimivat itse tukihenkilöinä ja vetävät vertaistukiryhmiä.

– Vertaistuki on tosi tärkeää, koska itsemurhan tehneen läheisillä on moninkertainen riski päätyä samaan. On tutkittu, että vertaistuki on vaikuttavampaa kuin mikään ammattiapu tällaisissa kriiseissä, Hannele sanoo.

Toinen asia, joka on auttanut Hannelea käsittelemään lapsensa itsemurhaa, on rehellisyys ja avoimuus tapahtuneesta. Asia pitää hänen mukaansa hyväksyä tapahtuneeksi, vaikkei tapahtumaa hyväksyisi.

Hannele neuvoo myös vapauttamaan itsensä turhan syyllisyyden kantamisesta.

– Kukaan ei pysty auttamaan, jos ihminen ei itse halua hakea apua. Ja vaikka jonkun olisi saanut pelastettua yhdestä yrityksestä, niin harvalla se jää yhteen, jos ajatuksena on tappaa itsensä, hän sanoo.

Tämän vuoksi ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen ovat erityisen tärkeitä.

Pahaan oloon saa apua ympäri vuorokauden päivystävästä Kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111. Surunauha ry:n numerot 044 751 9916 ja 044 977 9428 palvelevat arkisin klo 9–15.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut