Mitä yhteistä on ravintola-annoksella, tuorepuristetulla mehulla ja biokaasulla? Kaikki nämä saattavat olla valmistettuja hävikkielintarvikkeista. Kauppaketjut turvautuvat erilaisiin ratkaisuihin taistelussaan ruokahävikin vähentämiseksi keskimääräisestä 1,5 prosentista.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ruokaketjussa syntyy vuodessa 351–376 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, josta kaupan osuus on 16 prosenttia eli noin 60 miljoonaa kiloa.
Hävikkiruuasta kuluttajalle tulee usein ensimmäisenä mieleen kauppojen punalaputetut alennustuotteet. Tämä on kuitenkin vasta hävikkiketjun loppupäätä.
Ruokahävikkinsä vähentämiseen sitoutuneet elintarvikealan yritykset vähensivät viime vuonna hävikkiään lähes kuudellamiljoonalla kilolla, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva kertoo.
– Merkittävimpiä toimenpiteitä elintarviketeollisuuden yrityksissä oli tuotantoprosessissa syntyneen hävikin vähentäminen, Aki Finér Motivasta sanoo.
Suurin osa hävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä tehdään siis ennen kuin tuotteet päätyvät kaupan hyllyille.
Hävikkiä ei kuitenkaan ihan täysin voi välttää, jos tarkoituksena on pitää laaja valikoima.
Hävikkiruoka tarjoaa raaka-aineita kiertotalousyrityksille
Noin viidesosa elintarviketeollisuuden yrityksistä on vapaaehtoisesti sitoutunut raportoimaan Motivalle muun muassa ruokahävikin määrän vähenemisestä kolmen vuoden ajan. Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat kuten Kesko , S-ryhmä ja Lidl , ovat mukana sitoumuksessa.
Eri kauppaketjuissa on melko samantapaiset käytännöt vanheneville elintarvikkeille. Parasta ennen -päivämäärää lähestyvien myyntiartikkeleiden hintoja alennetaan ja parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia saatetaan myydä laatikoittain edulliseen könttäsummaan. Osa tuotteista annetaan eteenpäin ruoka-avustukseksi.
Sen lisäksi yritetään kehittää uudenlaisia, innovatiivisia ratkaisuja.
– Helsingissä sijaitsevassa Happy Farmer -ravintolassa hyödynnetään hävikkiuhan alla olevia tuotteita alakerran S-marketista. Tietyistä Prismoista ja S-Marketeista hedelmä- ja vihanneshävikkiä päätyy esimerkiksi smoothieiden tai mehujen raaka-aineeksi kiertotalousyritykselle, S-ryhmän marketkaupan vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi sanoo.
Lidlistä menee hävikkiruokaa muun muassa eläinten rehuiksi ja energiatuotantoon.
– Etelä-Suomessa kulkee Lidlin biokaasurekka, joka käyttää polttoaineenaan hävikkiruuasta syntynyttä biokaasua, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen kertoo.
Hyvä suunnittelu ja osaava henkilökunta auttavat vähentämään hävikkiä
Lidlissä hävikin ja menekin välistä tasapainottelua helpottaa valikoiman koko, mikä on helposti hallittavissa. K-ryhmässä kauppakohtaisen valikoiman merkitys on oleellinen.
– Asiakkaille tulee olla oikeat tuotteet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kysyntää vastaavat määrät, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske sanoo.
Hakkarainen muistuttaa, että kaupat tekevät paljon ruokahävikin torjumiseksi jo ennen kuin asiakas näkee punalaputetun tuotteen.
– Hävikin hallinta lähtee tilausten oikeasta suunnittelusta, hän sanoo.
Myös S-ryhmän Loukaskorven mukaan tärkeintä on valikoimatyö sekä tilaustoiminnan ja ennusteiden kehittäminen.
– Tavoitteena on toki, ettei jäisi tuotteita punalaputettaviksi. Se on tasapainottelua tuotteiden kysynnän ja tilaamisen kanssa, hän sanoo.
Kukaan haastateltavista ei pitänyt realistisena, että ruokahävikki koskaan putoaisi nollaan, mutta Jäske uskoo hyvinkin sen puolittamiseen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hän korostaa kaupan johtamisen ja henkilökunnan toiminnan tärkeyttä hävikin vähentämisessä.
– Hävikin määrän kannalta on ratkaisevaa, että henkilökunnalla on riittävästi osaamista. Jos hävikkiä ei kirjata oikein, ei voida tehdä oikeita johtopäätöksiä siitä, mistä lähdetään vähentämään ja millä tavalla, hän sanoo.