EU:n tilastotietovirasto Eurostat herätti perjantaina huomiota kertomalla, että euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos nousi syyskuussa 3,4 prosenttiin eli korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Myös Suomessa inflaatio on viime kuukausina liikkunut noin kahdessa prosentissa, kun viime vuosina on totuttu alle 1,5:n tai yhden prosentin inflaatiolukuihin.
Ekonomistien mukaan tavallisen palkansaajan ei kannata olla poikkeuksellisen korkeista inflaatioluvuista huolissaan, sillä taustalla on koronapandemian aiheuttama tilapäinen maailmantalouden myllerrys.
– En vielä menettäisi yöuniani, vaan ajattelisin, että tämä on tilapäinen korjausliike koronakriisin jälkeen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema sanoi STT:lle.
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan euroalueen korkeiden inflaatiolukujen taustalla on talouden elpyminen koronasta ja siihen liittyvä voimakas kysyntä.
Samaan aikaan hintoja nostavat tarjontapuolen kapeikot ja puute muun muassa komponenteista. Kolmanneksi lukuihin vaikuttavat tekniset seikat kuten alhainen vertailutaso viime vuodelta ja arvonlisäveron alennuksen päättyminen talousmahti Saksassa.
Myös Appelqvist korostaa nyt nähdyn inflaatiokehityksen tilapäisyyttä.
– Korona on hyvin voimakkaasti taustalla tässä inflaatiokehityksessä. Kaikki nämä selittävät tekijät liittyvät koronaan, Appelqvist sanoo.
Energian hinnat nousseet rajusti
Ekonomistit painottavat sitä, että inflaatiosta puhuttaessa on syytä tarkastella myös niin sanottua pohjainflaatiota, jossa ei ole huomioitu nopean hinnanvaihtelun hyödykkeitä, joita ovat esimerkiksi energia ja elintarvikkeet. Euroalueen pohjainflaatio oli syyskuussa 1,9 prosenttia eli selvästi kokonaislukua alhaisempi.
Eroa selittää se, että energiahinnat nousivat euroalueella vuoden takaisesta peräti 17,4 prosentilla.
Kieman mukaan pohjainflaation selvästi kokonaisinflaatiota hitaampi kasvu puhuu sen puolesta, että korkeat inflaatioluvut ovat tilapäisiä. Esimerkiksi öljyn hinta laski koronan myötä selvästi viime vuonna, mutta on nyt noussut koronakuopastaan.
– Ehkä tässä ei olla näin hurjiin lukuihin pysyvästi siirtymässä, Kiema arvioi.
Ekonomistit eivät usko, että nyt mitatut korkeat inflaatioluvut olisivat hetimmiten nostamassa Euroopan keskuspankin ohjauskorkoja. Appelqvistin mukaan inflaatiolukujen pitää olla pitkään korkealla tasolla ennen kuin EKP puuttuu asiaan.
EKP:n inflaatiotavoite on kahdessa prosentissa.
– Tämä tilanne ei tule nopeasti johtamaan merkittävään rahapolitiikan kiristämiseen. Suomalaisten kotitalouksien ei tarvitse pelätä, että korot nousisivat kovinkaan nopeasti tämän takia, Appelqvist rauhoittelee.
Kilpailuetu Suomelle?
Appelqvist muistuttaa, että muiden maiden korkeat inflaatioluvut saattavat olla myös Suomelle hyödyksi, sillä esimerkiksi Saksassa syyskuussa mitatun 4,1 prosentin inflaation kaltaiset lukemat saattavat ajan myötä johtaa maassa reippaisiin palkankorotuksiin.
– Jos nimellispalkat ovat jossain muualla karkaamassa käsistä, niin meidän kannattaa pitää maltillinen ja tasainen linja, mikä parantaa meidän hintakilpailukykyämme suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, Appelqvist sanoo.
SAK:n Eloranta: Työmarkkinoilla muutakin mietittävää kuin inflaatioluvut
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan nousseet inflaatioluvut eivät näillä näkymin näyttäisi suuremmin vaikuttavan työmarkkinoiden tulevaan neuvottelukierrokseen.
Ekonomistien tavoin Eloranta arvioi, että inflaatio kiihtyminen on tilapäinen ilmiö, jota selittävät muun muassa viime vuoden alhainen vertailutaso ja energian hintojen nousu.
Eloranta kiinnittää ekonomistien tavoin huomiota siihen, että pohjainflaatio – jossa ei ole huomioitu energian hintojen nousua – on edelleen varsin maltillisella tasolla.
Eloranta kuitenkin muistuttaa, että työmarkkinoiden neuvottelukierros jatkuu pitkälle ensi vuoteen.
– Jos inflaatio jatkuu korkeana tai inflaatio-odotukset alkaisivat nousta, niin silloin siitä saattaa tulla keskusteluaihe myös näissä pöydissä, Eloranta sanoi STT:lle.
"Iso riski Suomen taloudelle"
Eloranta muistuttaa, että etenkin metsä- ja teknologiateollisuuden neuvottelijoilla on tällä hetkellä muutakin mietittävää kuin inflaatioluvut, kun neuvotteluja käydään täysin uusista lähtökohdista.
– Tämä asia ei varmasti ole ensimmäisenä tutkalla. Täytyy ratkaista ensin muita asioita ennen kuin ollaan lähelläkään tätä rahakeskustelua.
Elorannan mukaan etenkin teknologiateollisuudessa on hankala tilanne, kun alalta puuttuu toinen neuvotteluosapuoli eivät neuvottelut ole vielä käynnistyneet. Eloranta pitää todennäköisenä, että ala ajautuu sopimuksettomaan tilaan, kun työehtosopimus umpeutuu marraskuun lopussa.
– Aika loppuu vaikka olisikin hyvää tahtoa, Eloranta pohtii.
Elorannan mukaan teknologiateollisuudella voi olla edessään turbulentit ajat, jos alalle ei saada yleissitovaa sopimusta.
– Vaikuttaa siltä, että työnantajalla ei ollut käsikirjoitusta miten tämä loppujen lopuksi voidaan hoitaa. He ottivat ison riskin tälle toimialalle ja koko Suomen taloudelle.