Nobelin kirjallisuuspalkinnon saa Tansaniassa syntynyt Abdulrazak Gurnah – hänen teoksiaan ei ole suomennettu

Tunnustus myönnettiin nyt 118. kerran. AFP / LEHTIKUVA

Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Nobelin tämänvuotisen kirjallisuuspalkinnon sai Tansaniassa vuonna 1948 syntynyt kirjailija Abdulrazak Gurnah.

Gurnah kasvoi Tansanialle kuuluvalla Sansibarin saarella, mutta hän pakeni sieltä vuonna 1968, kun syntyperältään arabialaisia kansalaisia alettiin sortaa ja vainota. Hän aloitti kirjoittamisen 21-vuotiaana Britanniassa. Vaikka swahili oli hänen äidinkielensä, kirjallisen tuotannon kieli on englanti.

Hän on toiminut englantilaisen ja postkolonialistisen kirjallisuuden professorina Kentin yliopistossa.

Gurnahin tuotantoon kuuluu kymmenen romaania ja useita novelleja. Palkintoperusteluissa Ruotsin akatemia sanoo Gurnahin tunkeutuneen tinkimättömästi ja myötätuntoisesti kolonialismin vaikutuksiin ja pakolaisen kohtaloon kulttuurien ja maanosien välisessä kuilussa.

Kirjailijan läpimurtona pidetään vuonna 1994 ilmestynyttä romaania nimeltä Paradise, joka kertoo siirtomaa-ajan Itä-Afrikasta ensimmäisen maailmansodan aikana.

"Kirjat jäivät mieleen ja mukaan"

Mikä Gurnahin tuotannossa vakuutti Ruotsin akatemian suomalaisjäsenen, runoilija Tua Forsströmin?

– Se (tuotanto) kosketti eniten. Omasta puolestani voin lisätä, että vaihtoehtoina olleista kirjoista tämän kirjailijan tuotanto oli sellainen, että se jätti jälkiefektin. Kirjat jäivät mieleen ja mukaan. Se oli minulle ratkaiseva asia, Forsström sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa Gurnahin voi laskea afrikkalaiseksi kirjailijaksi, vaikka hän on kuitenkin aikuiselämänsä viettänyt Englannissa kirjallisuuden professorina Kentissä.

– Päällimmäisenä teemana (hänellä) on pakolaisproblematiikka, ja sehän on niin ajankohtainen tänään kuin olla voi, Forsström sanoo.

"Vahva näkemys Euroopan ja Afrikan kohtaamisiin"

– Hän (Gurnah) on yksi aivan keskeisistä Britanniassa asuvista afrikkalaistaustaisista kirjailijoista. Hän on oikeastaan hyvinkin tunnettu jälkikolonialistisen kirjallisuuden piirissä, koska hän ei ole pelkästään kirjailija vaan on työskennellyt hyvin pitkään myös professorina Kentin yliopistossa, sanoo Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kulttuurin professori Jopi Nyman STT:lle.

Nymanin mukaan Gurnahilla on vahva historiallinen näkemys vaikkapa Euroopan ja Afrikan välisiin kohtaamisiin ja näiden kohtaamisten historiaan.

Gurnahin tuotantoa ei ole tähän mennessä suomennettu. Miksi näin?

– Olen sitä itsekin ihmetellyt, koska hänhän on tarinankertoja.

Gurnahin ensimmäiset romaanit ovat Nymanin mukaan enemmän sidoksissa siirtolaisuuteen Britanniaan ja tavallaan siihen brittiläiseen kontekstiin.

– 1990-luvun kirjallisuuspalkintoehdokkuuksia saaneissa romaaneissaan hän lähtee katsomaan pitkiä kaaria, pitkiä historiallisia kehityksiä nimenomaan niin Euroopan ja Afrikan kuin myös Itä-Afrikan ja Aasian välillä.

Usein näissä kirjoissa tulee esille kodin ja identiteetin kysymykset sekä kulttuurien väliset siirtymät.

– Monesti on vielä kaipuu menneeseen. Kaipuuta Sansibarin saarelle ennen Sansibarin väkivaltaisuuksia 1960-luvun puolivälissä. Eli menneisyyteen, jota ei ole enää mahdollistakaan tavoittaa, Nyman sanoo.

Hänen mukaansa Gurnahin romaaneissa käsitellään siirtolaisen ja pakotetun maahanmuuttajan kohtaloa. Pakolaisuus nousee esille vuoden 2001 romaanissa By the Sea.

– Siinä pakolaiskysymystä käsitellään useammallakin tasolla. Siinä on hyvin vahva eurooppalaisen siirtolaisuuspolitiikan kritiikki, Nyman sanoo.

Nobelin kirjallisuuspalkinto on arvoltaan 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli reilut 980 000 euroa. Tunnustus myönnettiin nyt 118. kerran.

---

Lähteenä myös AFP

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut