Kulttuuriin, liikuntaan ja tieteeseen jyvitettiin yli 40 miljoonan leikkaukset – sivistystoimijat tyrmistyivät, pääministeri Marin lupasi, että hallituspuolueiden johtajat etsivät ratkaisua asiaan syksyn aikana

Veikkaus-tuottojen pienentyminen johtaa väistämättä kulttuurialan työpaikkojen karsimiseen ensi vuonna, arvioi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Lassi Lapintie / STT

Veikkaus -tuottojen pienentyminen johtaa väistämättä kulttuurialan työpaikkojen karsimiseen ensi vuonna, arvioi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, miten rahapelitoiminnasta rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoitusta leikataan ensi vuonna. Vähennys on kaikkiaan 43 miljoonaa euroa.

Summasta kulttuuriin kohdistuu noin 18 miljoonan, liikuntaan ja urheiluun 12 miljoonan, tieteeseen noin kahdeksan ja nuorisotyöhön reilun neljän miljoonan leikkaus. Leikkaukset tarkoittavat rahoituksen menetystä esimerkiksi kirjastoille, eri taiteenaloille jaettaville tuille, ajatuspajoille ja arkistoille.

– Luvut ovat suuria, ja se tulee tarkoittamaan, että kaikilla opetus- ja kulttuuriministeriön edunsaajilla rahoitus ensi vuodelle vähenee ja he joutuvat toimintaansa karsimaan, Kurvinen sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Kyse ei sinänsä ole uudesta leikkauksesta, vaan kevään kehysriihessä sovitun leikkauksen tarkemmasta jyvityksestä.

Ministeri ajoi painetta työryhmälle

Kurvinen huomautti, että kun hallitus kompensoi viime ja tänä vuonna tuottojen putoamista täysimääräisesti, näin ei nyt enää tapahtunut. Veikkauksen tulot lähtivät laskuun koronaepidemian vuoksi, mutta tuottojen uskotaan putoavan pysyvästi, kun rahapelaamista suitsitaan pelihaittojen vuoksi.

Vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön osuus laskusta kasvaa Kurvisen mukaan 50 miljoonaan. Tämän jälkeen kompensaatiota ei olisi linjattu lainkaan, sillä hallituskausi päättyy. Kurvinen asettikin paineita tulevan rahoitusmallin etsintään. Jos asiaan ei löydy ratkaisua, ministerin mukaan rahoitus olisi vapaassa pudotuksessa.

– Tämä on hyvä asia, mutta ihan ilmaiseksi tämä ei tule, hän luonnehti ongelmapelaamisen suitsimista.

Hallituspuolueet pohtivat rahapelituottoja saaneiden tahojen tulevaa rahoitusta parhaillaan erillisessä työryhmässä, jolla on työaikaa joulukuulle asti. Ryhmällä on oma seurantaryhmänsä, jossa kaikilla eduskuntapuolueilla on edustus.

Työn pohjana on Erkki Liikasen johtaman aiemman työryhmän loppuraportti , joka valmistui helmikuussa. Liikasen työryhmä esitti kokonaisuudistusta, jossa nykyiset edunsaajat siirrettäisiin budjetin kehysmenettelyn piiriin. Antti Kurvinen on sittemmin kertonut tukevansa esitystä.

– Jos Veikkauksen kokonaisratkaisua ei löydy, toimintaedellytykset menevät todella vaikeiksi ja ennakoimattomiksi, Kurvinen sanoi.

"Koronasta kärsinyt ala tarvitsee tukea, ei uusia leikkauksia"

Kulttuurialalla leikkausuutiset otettiin tyrmistyksellä vastaan. Kurvinen piti tiistaina aamupäivälle erillisen tapaamisen kulttuuri- ja taidealalle, johon kohdistuu suurin euromääräinen leikkaus.

– Tietysti tunnelma oli hyvin surullinen ja pettynyt, ministeri kuvaili toimittajille.

Ala itse toi tyrmistyksensä esille myös julkisesti. Myös eduskuntaan vedottiin leikkurin pysäyttämiseksi.

– Kulttuuritarjonta maassa heikkenee. Vielä voi eduskunta päättää toisin, kommentoi Twitterissä kirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen, joka on kulttuurin ja taiteen edunvalvojan Kulta ry:n pääsihteeri.

Koronapandemiassa pahasti kärsinyttä kulttuurialaa ei pidetä sopivana leikkausten kohteena.

– Yli 18 miljoonan leikkausten työllisyysvaikutukset tulevat olemaan merkittäviä. Koronasta kärsinyt ala tarvitsee tukea, ei uusia leikkauksia. Eduskunta, teillä on vielä mahdollisuus pelastaa tilanne, kirjoitti Twitterissä taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry:n toiminnanjohtaja Nea Leo.

Kirjastoalalla kritiikkiä herättää vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kulttuurilehtien tilaustuen lopettaminen kokonaan. Summa on ollut noin miljoona euroa.

Vasemmisto vaatii perumista

Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti tuloutuksen pudotusta vaikeaksi järjestökentälle. Marin kertoi Twitter-päivityksessä , että hallituspuolueiden johtajat etsivät ratkaisua asiaan syksyn aikana.

– Tilanne on järjestökentälle kohtuuton. Kyse ei ole vain kulttuurialasta, vaan tietenkin myös liikunta- ja sotejärjestöistä, tieteestä ja nuorisopuolesta. Nekin kärsivät siitä, että Veikkauksen tuotot ovat pienentyneet ja sitä kautta tuloutukset ovat pienentyneet. Nyt hallitusviisikko tätä tilannetta käy läpi ja pyrkii tähän ratkaisuja löytämään. Eli pyrimme turvaamaan rahoitusta korkeammalle tasolle kuin mikä tämä tämänhetkinen tilanne on, mutta neuvottelut ovat vielä edessä, ja me tulemme tämän kokonaisuuden yhdessä läpikäymään, Marin sanoi STT:lle eduskunnassa.

Viisikko aikoo Marin mukaan käsitellä asiaa "pikaisella aikataululla".

– Tälle hetkellä katsomme viisikolle yhteistä kokousaikaa. Me tulemme tietysti tarkastelemaan lisätalousarvioprosesseja, joita meillä on tänä syksynä edessä. Sen lisäksi täydentävä talousarvioprosessi on sellainen mitä meidän täytyy käydä yhdessä läpi. Eli hyvinkin nopeasti tämä tulee viisikon käsittelyyn, Marin sanoi.

– Tunnistamme hyvin sen hädän, mikä esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alalla on ollut. Korona-aika on ollut hyvin vaikea. Haluamme yhdessä löytää tähän ratkaisuja ja luotan siihen, että hallituspuolueilla on yhteistä tahtoa, pääministeri jatkoi.

Hallituspuolue vasemmistoliitto vaatii kulttuurileikkausten perumista. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson haki vertausta poliisin rahoituksesta, jonka hallitus sitoutui pitämään edellisvuoden tasolla.

– Vasemmistoliitto on esittänyt kulttuuriin kohdistuvien 18,5 miljoonan leikkausten perumista lisätalousarvion kautta, samalla tavalla kuin poliisiin kohdistuvat leikkaukset onnistuttiin estämään, Andersson kirjoitti Twitterissä .

Urheiluseurojen menetyksiä pyritty minimoimaan

Leikkauksia ei aiota kohdentaa muun muassa lakisääteisiin valtionosuuksiin, kuvataiteen tekijöiden lakisääteisiin apurahoihin tai kulttuuritapahtumia koskeviin avustuksiin.

Liikuntaan ja urheiluun osoitettavat säästöt on ministeriön mukaan pyritty toteuttamaan niin, että ne kohdistuisivat mahdollisimman vähäisesti itse toimintaan, kuten urheiluseuroihin.

Määrällisesti suurin leikkaus vuoden 2022 liikuntabudjetissa kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen, jolta poistuu yli viisi miljoonaa euroa. Liikunnan yhdenvertaisuuteen osoitettu miljoona katoaa kokonaan.

Suhteellisesti suurimmat leikkaukset, noin puolet kuluvan vuoden summista, kohdistetaan valtion taideteostoimikunnan rahoitukseen, kulttuuritilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksia ja peruskorjauksia koskeviin avustuksiin, seurantalojen korjausavustuksiin, neuvonta- ja ohjaustyöhön sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmaan.

Kommentoi

Mainos: Länsi-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut