Kurittamista käytetään edelleenkin kasvatuskeinona – oma tausta vaikuttaa selvästi vanhempien asenteisiin

Lastensuojelun Keskusliiton selvitykseen vastanneista 44 prosenttia kertoi käyttäneensä itse jotain kuritusväkivallan muotoa. Kuvituskuva. Annamaija Herola
Eetu Kokkinen

Eetu Kokkinen

Kuritusväkivaltaa käytetään edelleen kasvatuskeinona Suomessa, selviää Lastensuojelun Keskusliiton keskiviikkona julkaistavasta Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteen ja kuritusväkivallan käyttö -selvityksestä.

Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä vuodesta 1984, mutta sitä käytetään liiton mukaan yhä kasvatuskeinona.

Vastaajista 44 prosenttia kertoo käyttäneensä itse jotain kuritusväkivallan muotoa. Erityisesti kovakouraisen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen on selvityksen perusteella lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus. Tukistamista on käyttänyt viidennes vastaajista.

Selvityksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla, kun vuonna 2017 sen tiesi 95 prosenttia. Tietoisuus lain olemassaolosta on heikentynyt erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä.

Selvityksessä ilmeni myös, että asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan. Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona piti 14 prosenttia vastaajista, ja täysin eri mieltä asiasta olevien osuus on pienentynyt. Kuritusväkivalta myös nähdään vähemmän haitallisena lapselle kuin aiemmin.

– Suurin osa suomalaisista ei edelleenkään pidä lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä edes poikkeustapauksissa, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta tiedotteella.

– On silti huolestuttavaa, että asenteissa ja tietoisuudessa on havaittavissa tällainen muutos. Emme tiedä, onko se seurausta koronapandemiasta vai muusta, mutta on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota.

Miesten ja naisten asenteissa on eroja: miehet suhtautuvat keskimäärin naisia hyväksyvämmin kuritusväkivaltaan, ja heidän asenteensa ovat myös muuttuneet sallivammiksi. Miehet ovat myös saaneet naisia useammin itse osakseen kurittamista lapsena.

Oma tausta vaikuttaa selvästi vanhempien asenteisiin ja toimintaan kasvattajana. Vastaajista 62 % kertoi itse kokeneensa kuritusväkivaltaa lapsena. Ne, joilla oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin ja käyttivät sitä enemmän.

– Vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän matalan kynnyksen apua, tietoa ja tukea kasvatustilanteisiin. On tärkeää, että vaikeitakin asioita voidaan ottaa puheeksi avoimesti ja rehellisesti. Lisäämällä tietoisuutta kannustavasta kasvatuksesta, myötäelävää suhtautumista ja toivon näkökulmaa voimme jatkossa kasvattaa lapsiamme hellemmin käsin.

Kysely toteutettiin helmi–maaliskuussa Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa ja siihen vastasi 1011 iältään 15–79-vuotiasta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut