EU:n ja Yhdysvaltojen välillä viikonloppuna syntynyt sopu teräs- ja alumiinitulleista oli odotettu ja toivottu uutinen, vaikka ratkaisun syntyminen kestikin kauemmin kuin oli ennakoitu, sanoo EK:n kansainvälisten suhteiden ja kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
– Ongelmia on poistettu, uusi kauppa- ja talousyhteistyöura on avattu, mutta luottamusta pyritään vielä rakentamaan, Vuori sanoi STT:lle.
Sovun löytyminen oli välttämätöntä, jotta EU ja Yhdysvallat voivat jatkaa työtä laajemman kauppa- ja yhteistyösuhteen rakentamiseksi globaalissa taloudessa ja politiikassa, Vuori totesi.
Kun myös kiista lentokoneteollisuuden tukiaisista päätettiin kesällä jäädyttää viideksi vuodeksi, on suhteita rasittaneet akuutit kauppapoliittiset ongelmat ratkaistu.
– Tämä ja lentokonetukiasia olivat EU:n kannalta välttämättömiä juttuja, ennen kuin muilla yhteistyörintamilla kaupan tai politiikan puolella voidaan mennä eteenpäin.
Trumpin suojatoimi omalle teollisuudelle
Teräksen 25 prosentin ja alumiinin 10 prosentin tullit astuivat voimaan presidentti Donald Trumpin kaudella vuonna 2018. Ne säädettiin harvoin käytetyllä lakipykälällä, joka sallii tullien määräämisen kansallisen turvallisuuden perusteella. Taustalla painoi pyrkimys suojella amerikkalaista teollisuutta halpatuonnin kilpailua vastaan.
EU vastasi määräämällä vastalauseena tariffeja useille amerikkalaisille tuotteille, kuten tupakalle, riisille, maissille ja appelsiinimehulle. Lisäksi niitä lätkäistiin muun muassa farkuille, maapähkinävoille, bourbon-viskille ja Harley-Davidsonin moottoripyörille. Niitä olisi nostettu tuntuvasti joulukuun alussa, ellei teräsratkaisua olisi syntynyt.
Sunnuntaina presidentti Joe Biden ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehuivat Rooman G20-kokouksessa sopua uuden aikakauden aluksi transatlanttisessa yhteistyössä.
Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä teräs- ja alumiiniteollisuuden mittavan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuori piti lisäystä tervetulleena ja arveli, että tähän kytkeytyy myös EU:ssa viritelty ajatus hiilitulleista.
– Teräs on ison hiilijalanjäljen tuotantoa. Jos EU ja Yhdysvallat pystyvät tätä kautta viemään terästeollisuutta ilmastoneutraalimmaksi ja puhtaammaksi, ja pelisääntöjä suuntaan, joka suosii puhdasta terästuotantoa, niin siitä on hyötyä Euroopalle ja Suomelle, Vuori sanoi.
Kauppakiistat haittaavat Suomea välillisesti
Ratkaisu ei poista maailmanlaajuista terästeollisuuden ylituotanto-ongelmaa. Yhdysvallat korosti omissa kommenteissaan sitä, että ratkaisu koskee vain EU-maissa tuotettua terästä. Ratkaisuun ei ole kirjattu tarkkaa määrää, kuinka paljon terästä EU:sta saa viedä Yhdysvaltoihin tullitta. EU-lähteen mukaan tarkoitus on, että Yhdysvallat päästäisi sisään ainakin yhtä paljon terästä kuin ennen Trumpin tulleja, kertoi Financial Times .
– Erinäköisiä kauppakonflikteja voi vielä olla edessä, koska teräs on merkittävä osa vientiä niin Venäjälle, Kiinalle, Intialla kuin Indonesialle. Mielellään he sitä dumppaisivat EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoille, Vuori huomautti.
Suomen kannalta on suuri merkitys myös sillä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteet jatkossa kehittyvät.
– Suomen viennistä ja tuonnista noin 50–60 prosenttia menee EU:n kautta, mutta loppumarkkina on usein Kiina tai Yhdysvallat. Meillä on siksi suhteellisesti merkittävämpi huoli siitä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupankäynti ja suhteet kehittyvät. Me olemme välillisiä kärsijöitä, jos kauppasotia tai tariffeja tulee, Vuori sanoi.
Yhdysvallat ottaisi mielellään EU:lta taustatukea väännöissään Kiinan kanssa, mutta unionilla on omat intressinsä ja painotuksensa.
Blokkien muurit nousevat
Nyt kun päällimmäiset keskinäiset kiistat on siivottu alta pois, jatkavat EU ja Yhdysvallat matalammalla profiililla työtä kauppaesteiden parissa sen jälkeen, kun takavuosien kunnianhimoinen TTIP-sopimus kaatui poliittisiin kiistoihin. Blokkien välinen kauppa- ja teknologianeuvosto selvittää sääntelyerojen syitä ja oli äskettäin koolla asian tiimoilta Pittsburghissa.
Esillä on useita teemoja, kuten tekoäly, tietosuoja, ympäristö, investoinnit ja vientituotteiden valvonta.
– Tilanne on normalisoitunut, mutta jännitteitä on edelleen, esimerkiksi digiverokysymykset, ja suurten internetyhtiöiden kuten Facebookin ja Googlen kohtelu.
Kiistoja on Vuoren mukaan silti edessä jatkossakin, sillä maailmantaloudessa on merkkejä kauppablokkien vahvistumisesta. Yhdysvallat on selvästi ollut kääntymässä sisäänpäin kauppapolitiikassaan. Kiinan viisivuotissuunnitelma korostaa talouden omavaraisuutta. EU:n uusi kauppastrategia nostaa esille strategisen autonomian.
– Kehitys voi johtaa markkinoiden alueelliseen jakautumiseen, mikä on haaste Suomen ulkomaankaupalle, Vuori ennakoi.