Kolme Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entistä johtajaa välttyy syytteiltä viime vuoden kevään maskikaupoissa. Entistä toimitusjohtajaa Tomi Lounemaa, hallintojohtaja Asko Harjulaa ja osastonjohtaja Jyrki Hakolaa epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä liittyen HVK:n maaliskuussa 2020 tekemään, noin viiden miljoonan euron suojainhankintaan. Kaupoista nousi kohu, kun paljastui, etteivät maskit sovellu sairaalakäyttöön.
Syyttäjälaitos tiedotti torstaina, ettei syytteitä nosteta, koska ei ole todennäköisiä syitä epäillä entisiä johtajia rikoksesta.
Syyttäjän mukaan esitutkinnan perusteella Hakola ylitti toimivaltuutensa kauppojen sopimisessa ja Harjula ja Lounema hyväksyivät kauppoihin liittyviä laskuja tästä tietoisena. Olosuhteet tapahtuma-aikaan olivat kuitenkin sellaiset, että syyttäjän mukaan kolmikolla saattoi ja sai olla käsitys, että heidän menettelynsä oli oikeutettua ja puolustettavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi. Syyttäjän mukaan myös heidän mahdollisuutensa toimia toisin olivat varsin rajalliset.
Syyttäjän mukaan ongelmat olivat ministeriöiden tiedossa
Tapahtumat saivat alkunsa, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki HVK:lle viime vuoden helmi- ja maaliskuussa kaksi tukipyyntöä materiaalisesta varautumisesta koronaviruspandemian takia. Ennen toista tukipyyntöä Suomeen oli todettu poikkeusolot.
Syyttäjä huomioi, että koronakeväänä hengityssuojaimia tarvittiin kiireisesti eivätkä tavanomaiset hankintamenetelmät toimineet. Paine hankkia suojaimia oli "valtava".
– Esitutkinta-aineistoon liitetyistä viesteistä ja annetuista kertomuksista on pääteltävissä, että päätökset hankinnoista on pitänyt tehdä tunneissa tai muuten kauppa ja tavara on menetetty -- HVK:n sisältä on esitetty näkemys, ettei yhtään kauppaa olisi saatu aikaiseksi, jos (HVK:n) hankintaan liittyvää ohjeistusta olisi noudatettu, syyttäjä kirjoittaa syyttämättäjättämispäätöksessään.
Syyttäjän mukaan kiireeseen ja markkinatilanteeseen liittyneet ongelmat olivat HVK:n hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedossa. Siitä huolimatta haltuun saadusta aineistosta ei syyttäjän mukaan löydy viestiä, jossa nämä olisivat kehottaneet HVK:ta toimimaan toisin.
Syyttäjän mukaan HVK:n ja ministeriöiden tahtotilana oli hankkia suojaimia tiedossa olleista riskeistä huolimatta, jotta terveydenhuolto ei romahtaisi suojaimien puutteen vuoksi.
– Lounema on kuulustelussaan todennut, että viesti ministeriöiden suunnalta on ollut lähinnä voimia ja jaksamista. Tilanne on jatkunut tällaisena aina siihen asti, kunnes julkisuuteen on tullut tietoa siitä, että suojainhankintoja on tehty (Onni) Sarmasteen ja tapahtumatiedoissa mainitun virolaisen yhtiön kanssa, syyttäjä kirjoittaa.
Louneman mukaan HVK:lla ei ollut maskihankintoihin resursseja eikä osaamista
Lounema jätti tehtävänsä HVK:ssa viime vuonna maskikohun takia. Torstaina hän antoi tiedotteen, jossa kertoo olevansa syyttäjän ratkaisusta huojentunut ja tyytyväinen.
Lounema korostaa, että ennen koronapandemiaa HVK:n tehtävänä ei ollut toimia hankintaorganisaationa eivätkä hengityssuojaimet kuuluneet sen vastuulla oleviin varmuusvarastoitaviin tuotteisiin. Louneman mukaan sosiaali- ja terveysministeriö halusi suojainhankinnat valtion kontrolliin koska sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet eivät olleet noudattaneet pandemiaohjeistusta ja hankkineet suojaimia riittävästi.
– Tällaiseen tehtävään HVK:lla ei ollut resursseja eikä osaamista. Tästä huolimatta tehtävä annettiin HVK:lle, eikä HVK käytännössä voinut tehtävästä kieltäytyä, tiedotteessa sanotaan.
Louneman mukaan koronakevään poikkeusoloissa HVK oli käytännössä pakotettu oikaisemaan normaaliolojen hankintamenettelyistä, jotta suojainkauppoja olisi saatu tehtyä.
– Suojainkaupoista piti sopia puhelimessa ja maksuehdot olivat myyjän sanelemat, muutoin kauppoja ei saatu tehtyä -- Tämän kaiken HVK toi etenkin Louneman toimesta selkeästi ja jatkuvasti ministeriöiden ja HVK:n hallituksen puheenjohtajan tietoon. Toimintatapaan ei kenelläkään ollut huomautettavaa ennen ns. maskikohun puhkeamista.
Myös HVK julkaisi torstaina tiedotteen, jonka mukaan se tutustuu syyttäjän ratkaisun perusteluihin ja harkitsee sen pohjalta mahdollisesti tarpeellisia jatkotoimia.
Maskikauppoihin liittyvä petosepäily syyteharkinnassa
HVK:n epäonniset maskikaupat tulivat julkisuuteen, kun Suomen Kuvalehti uutisoi sekavasta tilanteesta. Kävi ilmi, että maskeja oli tilattu noin 10 miljoonalla eurolla ulosottoveloissa olleelta Onni Sarmasteelta sekä talousrikoksista tuomitulta kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä.
Sarmasteen toimittamat maskit eivät HVK:n mukaan soveltuneet sairaalakäyttöön, ja se teki kaupasta tutkintapyynnön. Sarmaste taas on sanonut, ettei tilauksessa edes pyydetty sairaalatason maskeja. Jylhän tilaus jäi jumiin, koska virolainen pankki jäädytti Jylhälle siirretyt rahat.
Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi elokuussa saaneensa valmiiksi oman esitutkintansa HVK:n suojainhankinnoista. KRP selvitti, onko HVK:ta erehdytetty hankkimaan hengityssuojaimia, jotka eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia.
Vyyhdin tässä haarassa epäillään kahta ihmistä törkeästä petoksesta. Poliisin mukaan he kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Poliisi ei ole vahvistanut törkeästä petoksesta epäiltyjen nimiä, mutta Sarmaste on kertonut olleensa pidätettynä ja kiistävänsä kaikki rikosepäilyt.