Viime vuoden kevään maskikaupan molempien osapuolten osaamisen puutteet ovat vaikuttaneet siihen, ettei lopputulos ole ollut toivottu. Näin arvioidaan syyttäjien päätöksessä jättää syyttämättä liikemies Onni Sarmastetta törkeästä petoksesta maskikaupoissa.
Asiassa on kyse Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Sarmasteen yhtiön välillä maaliskuussa 2020 tehdystä sopimuksesta, jolla hankittiin hengityssuojaimia noin viidellä miljoonalla eurolla. Asiasta nousi kohu, kun selvisi, etteivät suojaimet sovi sairaalakäyttöön.
Sarmasteen ja toisen henkilön on epäilty tahallaan erehdyttäneen HVK:n edustajaa sellaisista seikoista, joilla on ollut ratkaiseva merkitys päätöksen tekemisessä.
Syyttäjät kuitenkin katsovat, että esitutkinnan perusteella Sarmasteen ja toisen henkilön tarkoituksena oli toimittaa Suomeen sovittuja tuotteita sovittu määrä eikä asiassa ole todennäköisiä syitä epäillä, että nämä olisivat tahallaan erehdyttäneet HVK:n edustajaa antamalla vääriä tietoja tuotteen laadusta tai toimitusaikataulusta.
– Esitutkinnan perusteella vaikuttaisi siltä, että KN95-hengityssuojaimiin liittyvät eri standardit eivät ole olleet kenenkään toimijan tiedossa, kun tuotteita on tilattu ja etsitty ja siten kaupan molempien osapuolien osaamisen puutteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että lopputulos ei ole ollut toivottu, syyttäjien päätöksessä todetaan.
Syyttäjät huomauttavat, että olosuhteet, joissa kauppa on syntynyt, olivat äärimmäisen poikkeukselliset.
– Kauppatoimeen sekä tilatun tavaran sisältöön ja laatuun liittyvät riskit ovat olleet heidän (HVK:n) tiedossaan. Ilmeisesti valtavasta kiireestä ja paineesta johtuen normaalia kaupankäyntiin liittyvää huolellisuutta ei ole Huoltovarmuuskeskuksessa kyetty noudattamaan, mutta se ei voi tässä tapauksessa rikosoikeudellisessa arviossa kääntyä Sarmasteen ja (toisen henkilön) vahingoksi.
HVK vaatii korvauksia
HVK tiedotti, että se tulee joka tapauksessa vaatimaan Sarmasteelta, tämän yhtiöltä ja liikekumppanilta maksettua kauppasummaa ja muita liitännäisiä kustannuksia. HVK:n toimitusjohtajan Janne Känkäsen mukaan kyse on noin viidestä miljoonasta eurosta.
– Meidän täytyy tietysti perehtyä siihen syyttäjän päätökseen ensin. Sitten arvioimme siltä pohjalta, mitä jatkotoimet ovat. Todennäköistä on, että tätä käsitellään riita-asiana eteenpäin ja pyrimme vahingonkorvauksien kautta saamaan saatavamme sieltä vastapuolelta, kertoo Känkänen.
HVK:n mukaan Sarmasteen yhtiön kanssa tehtiin kaupat kirurgisista maskeista ja hengityssuojaimista. Toimitetut suojaimet eivät kuitenkaan HVK:n mukaan vastanneet niille asetettuja vaatimuksia, eivätkä näin olleet sovitun mukaisia.
– Meillä on se käsitys, että meillä on kuitenkin ollut sopimus tilaamamme kaltaisista tuotteista, ja niitähän ei osin saatu ollenkaan ja osin on saatu sellaisia, jotka eivät ole olleet käyttökelpoisia siihen mittaan, mitä ollaan tilattu, Känkänen sanoo.
Känkäsen mielestä pääasiallinen vastuu siitä, että tuotteet ovat tilatun kaltaisia, on tuotteiden toimittajalla.
– Uskoisin, että tässä pääasiallinen vastuu on siellä tavaran tarjoajalla ja toimittajalla. Jos kysytään jonkinlaatuista tuotetta, on se tietysti lähtökohta sille, mitä odotetaan toimitettavan. Näen sen aika yksinkertaisena asiana tältä osin.
Kolme ex-johtajaa vältti syytteet
Marraskuun alussa Syyttäjälaitos tiedotti, että myös kolme HVK:n entistä johtajaa välttyy syytteiltä maskikaupoissa. Entistä toimitusjohtajaa Tomi Lounemaa, hallintojohtaja Asko Harjulaa ja osastonjohtaja Jyrki Hakolaa epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä liittyen HVK:n tekemään suojainhankintaan.
Syyttäjälaitoksen mukaan ei ole todennäköisiä syitä epäillä entisiä johtajia rikoksesta.
Louneman mukaan HVK asetettiin suojainvälinehankinnoissa käytännössä mahdottoman tehtävän eteen, kun tyhjiksi ostetuilta kansainvälisiltä markkinoilta olisi pitänyt erittäin nopealla aikataululla hankkia suojavälineitä terveydenhuollon henkilöstön suojaamiseksi koronavirukselta.