Omikron aiheuttaa uusia tartuntaennätyksiä Tanskassa ja pian muuallakin Euroopassa – kuolemien määrä on monissa korkean rokotusasteen maissa kaukana viime talvesta

Euroopasta on taas tullut loppuvuonna koronaviruspandemian sydänaluetta. Joulukuussa noin 60 prosenttia maailman uusista koronavirustartunnoista on havaittu Euroopassa, kun loppusyksystä mantereen yli pyyhki ensin deltamuunnoksen aiheuttama aalto, jonka rinnalle on liittynyt viime viikkoina omikronmuunnoksen aiheuttama tartunta-aalto.

Omikronin onkin arveltu syrjäyttävän deltan monessa maassa valtavarianttina lähiaikoina. Se tuottanee läpi Euroopan uusia ennätyslukemia tartuntamäärissä lähiviikkoina. Nähtäväksi jää, kuinka paljon sairaalakuormitusta ja kuolemia se aiheuttaa.

Jos Etelä-Afrikassa saadut kokemukset toistuvat Euroopassa, aallon pitäisi jäädä tässä suhteessa aiempia lievemmäksi. Omikronin käyttäytymisestä pohjoisella pallonpuoliskolla ja iäkkäämmässä väestössä ei ole kuitenkaan vielä laajoja kokemuksia.

Pohjoismaista korona-aalto koettelee nyt etenkin Tanskaa ja Norjaa.

Maailman tehokkaimpiin testaajiin kuuluvassa Tanskassa tartuntoja on viimeisen viikon aikana todettu keskimäärin yli 8 000 joka päivä, ja Norjassakin yli 4 000 päivässä.

Tanskan päivittäinen tartuntamäärä on asukaslukuun suhteutettuna viisinkertainen Suomeen ja Ruotsiin nähden, joiden tartuntamäärät ovat eurooppalaisessa vertailussa alhaisia. Suomessa ilmaantuvuus on Euroopan 31. korkein ja Ruotsissa 34. korkein.

Tanskassa jyrkkää kasvua tartunnoissa, muttei tehohoidossa

Sekä Tanskassa että Norjassa tartunnat ovat olleet kasvussa jo lokakuun lopulta lähtien deltamuunnoksen vetäminä, mutta viime päivien kiihtyvän kasvun on katsottu etenkin Tanskassa johtuvan tehokkaasti leviävästä omikronmuunnoksesta.

Tanskassa tartunnat ovat kasvaneet erityisen nopeasti kahden viime viikon ajan, eikä kasvu ole vielä osoittanut juuri taittumisen merkkejä.

Omikrontartuntoja oli sunnuntaihin mennessä vahvistettu maan terveysviranomaisten mukaan reilut 18 000. Näistä tapauksista 30 oli joutunut sairaalaan ja alle viisi tehohoitoon.

Tanskassa oli maanantaina sairaalahoidossa 581 ja tehohoidossa 66 ihmistä. Sairaalahoidon tarve on noussut hieman viime viikkoina, mutta ei läheskään samaa tahtia kuin tartuntojen määrä. Tehohoidossa olevien määrä puolestaan on pysynyt käytännössä samalla tasolla jo noin kuukauden ajan.

Maanantaina Tanskan epidemiakomissio suositteli, että maassa luovutaan toistaiseksi 30 päivän hoitotakuusta ja supistetaan vanhusten kotiapua, jotta enemmän hoitohenkilökuntaa voidaan sijoittaa koronapotilaiden hoitoon.

Norjassa tartuntojen kasvu taittumassa

Norjan kansanterveyslaitos FHI varoitti viikko sitten, että jos tehokkaisiin toimiin ei ryhdytä, tartuntoja voi jo tammikuun alussa olla jopa 300 000 päivässä. Viimeisen viikon aikana tartuntamäärien kasvu näyttää kuitenkin käytännössä pysähtyneen.

Norjan terveysviranomaiset raportoivat viikko sitten päivittäisten tartuntojen seitsemän päivän keskiarvoksi 4 626, ja sunnuntaina lukema oli 4 649. Kasvu on siis viimeisen viikon aikana ollut vähäistä.

Positiivisten testitulosten osuus on hienoisessa laskussa, mikä voi olla alustava merkki tartuntahuipun saavuttamisesta. On tosin mahdollista, että omikron kiihdyttää tartuntamäärien kasvua uudestaan.

Sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrässä tapahtui Norjassa viikon aikana pientä nousua. Sairaalassa on nyt 373 koronapotilasta, joista 121 tehohoidossa.

Kuolemien määrä kaukana viime talvesta

Rokotusten ja aiempien tartuntojen tuoma immuniteetti merkitsee sitä, että Pohjoismaiden ja koko Euroopan tartunta-aalto näyttää erilaiselta kuin viime talvena. Tartuntoja kirjataan enemmän, mutta yhä harvempi niistä johtaa vakaviin seurauksiin.

Tanskassa tartuntoja todetaan nyt reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden takaisen tautiaallon pahimpina päivinä, mutta päivittäisten kuolemien määrä on vain noin kolmasosa viime talven aallonharjasta.

Norja on ollut pandemian aikana Suomen kaltainen "ihme", jossa koronaviruksesta on selvitty suhteellisen vähällä. Norjassa päivittäisten tartuntojen 7 päivän keskiarvo ei ennen tätä aaltoa ollut kertaakaan noussut yli tuhannen, mutta nyt se lähentelee jo viittätuhatta.

Kuolemia on raportoitu viime päivinä kymmenkunta päivässä, mikä alkaa olla Norjan korkein taso pandemian aikana – mutta kuitenkin monta kertaa pienempi kuin monissa Itä-Euroopan maissa.

Ruotsissakin tartuntamäärät ovat kasvussa. Toistaiseksi tilanne on siellä kuitenkin parempi kuin Tanskassa ja Norjassa.

Kuolemien määrä Ruotsissa on pysynyt matalana, ja on ollut viime viikkoina alhaisempi kuin Tanskassa, Norjassa tai Suomessa. Tätä on selitetty muun muassa aiempien tartuntojen tuomalla immuniteetilla, sillä yli 15 000 koronakuoleman Ruotsi on pandemian selvästi pahimmin koettelema Pohjoismaa.

Itä-Euroopassa mantereen synkin tilanne

Jos kääpiövaltiot jätetään pois laskuista, on ahkerasti testaavassa Tanskassa ollut koko Euroopan korkein ilmaantuvuusluku viimeisen viikon aikana, yli tuhat tartuntaa 100 000 asukasta kohden.

Yli 500:n ilmaantuvuusluvussa ovat myös Britannia, Irlanti, Tshekki, Norja, Hollanti, Slovakia, Ranska, Belgia ja Kroatia.

Tartuntoja jää eniten haaviin Pohjois- ja Länsi-Euroopassa, mutta koronakuolemien suhteen tilanne on synkin Itä-Euroopassa, kuten niin monta kertaa aiemminkin pandemian aikana. Suhteellisesti eniten kuolemia on kirjattu Slovakiassa, Unkarissa, Kroatiassa, Puolassa ja Bulgariassa. 5,4 miljoonan asukkaan Slovakiassa raportoitiin viimeisen viikon aikana yli 650 virukseen liittyvää kuolemaa.

Itä-Euroopan synkkiä koronalukuja on selitetty muun muassa niiden alhaisemmalla rokotuskattavuudella. Esimerkiksi Slovakiassa vain 47 prosenttia väestöstä on saanut täyden rokotussarjan, ja Bulgariassa vastaava lukema on koko EU:n alhaisin, alle 27 prosenttia.

Matalan rokotusasteen maissa koronakuolemien määrä on lähellä viime talven tasoa.

Itävallassa ja Saksassa delta-aalto on hiipumassa

Koronatilanteen kehityksessä on myös suurta vaihtelua eri Euroopan maiden välillä. Esimerkiksi Itävallassa ehdittiin jo ennen omikronin saapumista kokea jyrkkä delta-aalto, joka hiipui yhtä nopeasti kuin oli noussutkin, kun maassa otettiin käyttöön kiistanalainen, myös rokotettuja koskenut sulkutila.

Itävallan päivittäisten tartuntojen määrä nousi lokakuun puolivälin 2 000:stä yli 14 000:een marraskuun lopulla, ja oli laskenut viime viikon loppuun mennessä noin 3 000:een.

Itävallassakin näkyy rokotusten merkitys: viime talven aallossa tartuntoja oli pahimmillaan vain puolet tämän talven huipusta, mutta kuolemia kirjattiin vuosi sitten pahimmillaan yli 120 päivässä, kun nyt päivittäisten kuolemien määrä nousi vain hieman yli 50:n.

Saksa on toinen Keski-Euroopan maa, jossa delta sai tartunnat kovaan nousuun jo ennen omikronia. Saksassakin aallonharja saavutettiin marras-joulukuun vaihteessa, ja tartunnat ovat siellä laskussa, tosin Saksa ei ole vielä alamäessä yhtä pitkällä kuin Itävalta. Viime päivinä Saksassa on todettu reilut 40 000 tartuntaa per päivä.

Saksassa näkyy sama ilmiö kuin Itävallassa: vaikka tartuntojen määrä nousi yli kaksinkertaiseksi aiempiin aallonharjoihin verrattuna, ei päivittäisten kuolemien määrä kivunnut edes puoliväliin viime talven lukemista.

Hollannissakin koettiin sama kuvio: marras-joulukuun vaihteessa tartuntamäärät kipusivat pandemian ajan ylivoimaisesti korkeimpiin lukemiin, ja ovat sieltä laskeneet jonkin verran. Kuolemahuippu on puolestaan jäänyt selvästi kevään 2020 ja viime talven huipuista.

Tästä huolimatta Hollanti siirtyi sunnuntaina tiukkaan sulkutilaan. Syyksi ilmoitettiin omikronmuunnos, jonka on arveltu nostavan tartunnat Hollannissa uudelleen nopeaan kasvuun.

Onkin mielenkiintoista seurata, aiheuttaako omikron näissä maissa uuden aallon heti delta-aallon perään.

Omikronaalto iski Britanniaankin

Joissakin pandemian pahoin runtelemissa eteläisen Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, tartuntoja on viime viikkoina ollut suhteessa vähemmän kuin Pohjois-Euroopassa. Niissäkin tartunnat ovat nyt lähteneet vauhdikkaaseen kasvuun.

Useamman rajun aallon kokeneessa Britanniassa tartuntamäärät ovat pysyneet deltan ansiosta korkeina koko syksyn, mutta joulukuussa ne ovat lähteneet omikronin takia nopeaan kasvuun, ja viime päivinä on kirjattu uusia ennätyslukemia.

Britanniassa päivittäisten kuolemien määrä on kuitenkin rokotusten ansiosta pysynyt läpi syksyn reilussa sadassa – selkeästi korkeammalla tasolla kuin vaikkapa Pohjoismaissa, mutta huomattavan alhaalla brittien aiempiin aaltoihin nähden. Myös sairaalahoidon tarve on kaukana aiemmista aalloista. Kuolemissa ei toistaiseksi ole näkynyt käännettä ylöspäin.

Britannian ja Pohjoismaiden kaltaisissa korkean rokotusasteen maissa paljon riippuu siitä, kuinka hyvin rokotteen suoja pitää pintansa vakavaa tautimuotoa vastaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut