EU-komissio hakee tukea uusille tulonlähteille, jotta yhteinen laina saadaan maksettua

Euroopan unionin tulonlähteisiin on luvassa mullistuksia lähivuosina. Euroopan komissio esitteli keskiviikkona tarkemman ehdotuksensa siitä, miten EU:n elpymispaketin vuoksi otetun yhteisen lainan takaisinmaksua tullaan rahoittamaan.

Merkittävässä roolissa ovat EU:n päästökaupasta saatavat tulot sekä niin sanottu hiilitullimekanismi, joka toisi tietyille tuontituotteille maksuja päästöjen mukaan. Lisäksi uutena tulonlähteenä käytettäisiin talousjärjestö OECD:n välityksellä neuvotellusta kansainvälisestä veroratkaisusta tulevia lisätuloja EU-maille.

Nämä niin kutsutut uudet tulonlähteet toisivat EU:n kassaan vuosittain noin 17 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoissa ilmaistuna.

Yhteislainan takaisinmaksun lisäksi komissio ehdottaa, että uusia tulonlähteitä voitaisiin käyttää ilmastopakettiin kaavaillun sosiaalirahaston rahoittamiseen.

Budjettisäädöksiin muutoksia

Komissio esitteli ehdotuksensa päästökaupan laajentamisesta ja hiilitullimekanismista viime kesänä suuren ilmastopaketin yhteydessä. Nyt annetussa ehdotuksessa on pitkälti kyse tarvittavien muutosten tekemisestä EU:n seitsenvuotista budjettia koskeviin säädöksiin.

Budjettipäätökset edellyttävät jäsenmaiden yksimielisyyttä. Esimerkiksi kolme uutta tulonlähdettä on tarkoitus lisätä omien varojen päätökseen, joka pitää hyväksyä kussakin jäsenmaassa erikseen.

Omien varojen päätös sai keväällä erityistä huomiota Suomessa, kun sen käsittely eduskunnassa venähti varsin pitkäksi. Lopulta päätös hyväksyttiin niukahkolla marginaalilla, sillä EU:n elpymispaketti herätti vastustusta.

Budjettikomissaarilla riittää luottamusta jäsenmaihin

Budjettikomissaari Johannes Hahnin mukaan EU:n uusien tulonlähteiden luominen ei pääty tähän esitykseen, vaan komissio aikoo esittää seuraavan paketin jo vuonna 2023, jotta yhteislainan takaisinmaksu saadaan turvattua.

Tiedotustilaisuudessaan Hahn kertoi olevansa luottavainen, että EU-maat pääsevät lopulta uusista tulonlähteistä sopuun, vaikka tietyistä yksityiskohdista syntynee keskustelua.

– Jos emme löydä sopua, se johtaisi suoraan siihen, että jäsenmaiden on maksettava (elpymispaketista saamansa) avustukset takaisin ylimääräisillä jäsenmaksuilla, Hahn huomautti.

– Uskon, että uudet tulonlähteet ovat vahvasti kaikkien jäsenmaiden intresseissä, koska kaikki jäsenmaat hyötyvät niistä.

Päästökauppajärjestelmää kritisoitu

Kesällä esitellyssä ilmastopaketissa komissio ehdotti päästökauppaa laajennettavaksi meriliikenteeseen sekä tietyin osin tieliikenteen ja rakennusten päästöihin.

Jo pelkästään nykyiseen EU:n päästökauppajärjestelmään on kuitenkin kohdistunut kritiikkiä, kun energianhinnat ovat nousseet rajusti ympäri Eurooppaa. Osa jäsenmaista pitää päästökauppaa osasyyllisenä hintojen nousuun.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on korostanut, että energian hintojen nousun varjolla ei tulisi aiheuttaa päästökauppaan häiriöitä, jotka saattaisivat vain pahentaa tilannetta entisestään.

Suomen hallitus suhtautuu myönteisesti päästökaupan laajentamiseen.

Hiilitullimekanismiin hallitus suhtautuu niin ikään melko myönteisesti. Hallituksen kannan mukaan pyrkimykset hiilivuoden ehkäisemiseen ovat hyviä, mutta mekanismin yksityiskohdista ja vaikutuksista tarvitaan lisää selvityksiä, jotta voidaan varmistua siitä, että mekanismi todella ehkäisisi hiilivuotoa paremmin kuin nykyiset toimet.

Ilmastopaketin sosiaalirahaston luomiseen hallitus on sen sijaan suhtautunut kriittisesti. Komission aiemmin antama ehdotus sosiaalirahaston luomisesta ei hallituksen mukaan ole tarkoituksenmukainen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut