Muistatko nämä legendaariset otokset vuodentakaisesta hyökkäyksestä kongressiin? Katso kuvasarja – Yhdysvalloissa kiistellään yhä, oliko kyse protestista vai kapinasta

Vuosi sitten loppiaisena sadat Yhdysvaltain väistyvän presidentin Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressitaloon Washingtonissa estääkseen Joe Bidenin presidentinvaalivoiton vahvistamisen. Useiden ihmisten kuolemaan johtaneesta hyökkäyksestä tuli synkkä hetki Yhdysvaltain demokratian historiassa, mutta edelleen on epäselvää, millä nimellä tapahtunutta edes pitäisi kutsua.

Capitol-kukkulan tapahtumia on kutsuttu hyökkäyksen ohella muun muassa mellakaksi, kapinaksi, vallankaappausyritykseksi, kansannousuksi, terrorismiksi ja protestiksi.

– Heti kun tapahtuma oli ohi, haluttiin määritellä että kuka luo todellisuutta, kuka määrittää miksi sitä kutsutaan, sanoo professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.

Hän itse on käyttänyt usein termiä kansannousu.

– Mutta ei ole olemassa mitään oikeaa. Oikeastaan tässä tilanteessa on kiinnostavaa nimenomaan se, miten sitä tapahtumaa merkityksellistetään.

Republikaanit vähätelleet tapahtunutta

Käytetyn terminologian kirjavuus kertoo siitä, kuinka paljon näkemykset loppiaisen tapahtumista vaihtelevat, vaikka useimmat yhdysvaltalaiset tuomitsivatkin väkivaltaisuudet.

Monien silmissä tunkeutuminen kongressitaloon oli osa Trumpin yritystä häiritä demokraattista prosessia, jolloin vallankaappausyrityksestä puhuminen olisi oikeutettua. Jotkut taas näkevät, että mellakoitsijat olivat oikealla asialla.

Tuoreen ABC Newsin kyselyn mukaan 72 prosenttia yhdysvaltalaisista näkee, että mellakoitsijat enimmäkseen uhkasivat demokratiaa. Neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että osanottajat enimmäkseen suojelivat demokratiaa. Monet konservatiivit ovat vähätelleet hyökkäyksen vakavuutta.

– Siinä kävi sellainen kiinnostava ajallinen trendi, että ensinhän monet olivat tuomitsemassa sitä tapahtumaa niinä päivinä. Sitten sitä alettiin yhtäkkiä vähätellä, Heiskanen sanoo.

Kongressin komitea tutkii Trumpin hallinnon vastuuta

Kysymys siitä, kuinka suunniteltu hyökkäys oli, on edelleen vailla varmaa vastausta. Asia on kongressin edustajainhuoneen erityiskomitean tutkittavana.

Komitea pyrkii saamaan selville, miten mellakka organisoitiin. Trumpin hallinnon rooli on polttopisteessä, mutta monet Trumpin lähipiiriissä ovat kieltäytyneet tulemasta komitean kuultaviksi.

Tästä huolimatta komitea on haastatellut jo satoja ihmisiä ja kerännyt tuhansia asiakirjoja. Loppuraporttia odotetaan tämän vuoden aikana.

Komitea voi toimittaa todisteensa oikeusministeriölle, joka puolestaan voi päättää syytteiden nostamisesta. On siis mahdollista, että esimerkiksi Trump tai jotkut hänen avustajistaan saavat rikossyytteet hyökkäykseen liittyen.

Useimmat syytteet lieviä

Rinnakkain kongressin tutkinnan kanssa käynnissä on liittovaltion poliisin FBI:n tutkinta. Se on keskittynyt tutkimaan niitä henkilöitä, jotka kongressitaloon konkreettisesti tunkeutuivat.

Yli 725 henkilöä on saanut syytteet hyökkäykseen liittyen. Syytetyistä 87 prosenttia on miehiä, ja heidän keski-ikänsä on 39.

Useimmat syytteet eivät ole vakavia, vaan koskevat laitonta tunkeutumista rakennukseen. 225 henkilöä on kuitenkin saanut syytteet väkivallasta, ja joitain tuomioitakin on annettu. Toistaiseksi ankarin tuomio on viisi vuotta vankeutta.

Ketään ei toistaiseksi ole syytetty kapinasta, josta nostettavaa syytettä on vaikea todistaa.

Lähteinä myös uutistoimisto AFP, The Hill, New York Times ja CNN.