Laki hoitohenkilökunnan rokotevelvoitteesta astui voimaan tänään tiistaina. Tästä lähtien riskiryhmäläisten kanssa lähikontaktissa työskentelevillä hoitajilla ja lääkäreillä pitää olla täysi rokotesuoja koronavirusta vastaan tai puolen vuoden sisällä sairastettu covid-tauti.
Tartuntatautilakiin säädetyn, väliaikaisesti voimassa olevan pykälän mukaan työnantaja voi "vain erityisestä syystä" käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
Hoitajapulan vallitessa siis sellaistakin hoitajaa, jolla ei ole rokotuksia tai sairastettua tautia suojanaan, voidaan hätätapauksessa käyttää lähityöhön riskiryhmäläisten kanssa.
Rokottamattomat henkilöt voidaan siirtää muihin tehtäviin, mutta heitä ei voida irtisanoa. Jos muuta työtä ei löydy tai työntekijä kieltäytyy tarjotusta työstä, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työnteon estymisen ajalta.
Seuraukset näkyvät tulevina päivinä
Huoli lain seurauksista sekä erityisesti hoitajien riittävyydestä on kasvanut. Mitä tapahtuu, jos useita rokottamattomia hoitajia eroaa tehtävästään? Millä tavalla tartuntatautilain muutos vaikuttaa arjen sujuvuuteen sairaanhoitopiireissä? Löytyykö uusia työtehtäviä rokottamattomille?
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn toiminnanjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mukaan laki on kuitenkin otettu hoitajien puolelta vastaan rauhallisesti.
– Yksittäisiä kysymyksiä tullut lain sisällöstä, mutta mitään suurta hämmennystä ei ole ollut, eikä mitään sen suurempaa. Valtaosa Tehyn jäsenistöstä on rokotettu ja suoja on kunnossa, Kirvesniemi sanoi STT:lle maanantaina.
Tehyllä on yli 160 000 jäsentä, joista noin puolet on sairaanhoitajia.
– Näemme tulevien päivien aikana, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Silloin nähdään, joutuvatko työnantajat käyttämään myös rokottamattomia hoitajia, Kirvesniemi sanoi.
Vähemmätkin hoitajien poissaolot huolettavat
Hoitajia edustavissa ammattiliitoissa ei ole tietoa mistään joukkoirtisanoutumisten mahdollisuudesta. Nykyisessä hoitajapulassa kuitenkin huolta aiheuttavat yksittäisetkin poissaolot.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsenistö on ollut hyvinkin huolissaan, puheenjohtaja Silja Paavola kertoi maanantaina STT:lle.
– Ne, joilla ei ole rokotteita, ovat huolissaan siitä, miten heidän käy. Ne, joilla on rokotteet, ovat huolissaan siitä, että jos puuttuu yksi tai kaksikin työntekijää, korttipakka kaatuu. Nyt jos hoitajavaje on niin katastrofaalinen, että tilanne ei kestä poissaoloja, tilanne voi (lain voimaantulon myötä) olla ihan katastrofaalinen, Paavola sanoi STT:lle.
Paavolan mukaan hoitajatilanne on "todella kriittinen".
– Tämä pitäisi kirjoittaa isoilla paksuilla, punaisilla kirjaimilla. Tämä on hoitajien yhteinen huoli. Me emme voi siirtää mitään tehtävää minnekään. Tämä viikon aikana selviää, missä tilanteessa mennään.
Hoitajapula voi paheta yksiköittäin tai alueittain
Kuntaliitosta kerrottiin maanantaina STT:lle, ettei heillä ole koottua tietoa kuntien vastuulle kuuluvien perusterveydenhuollon ja hoivakotien hoitajien rokotustilanteesta. Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Sari Raassina kuitenkin kertoi kokonaiskuvasta, joka on muodostunut useista keskusteluista kuntatason toimijoiden kanssa.
– Pistemäisesti voi ilmetä toimintayksiköitä tai alueita, joissa hoitajapula pahenee entisestään rokotevelvoitteen seurauksena, Raassina sanoi.
Erikoissairaanhoidosta vastaavissa sairaanhoitopiireissä rokotekattavuus näyttää STT:n kyselyn mukaan hyvältä.
Esimerkiksi yli 95 prosenttia Husin hoitajista ja lääkäreistä on ottanut kaksi koronavirusrokoteannosta. Sairaanhoitopiirin maanantaisen tiedotteen mukaan Husin hoitajista 69 prosenttia ja lääkäreistä 74 prosenttia on ottanut kolmannen annoksen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissäkin tilanne on hyvä: kaikkiaan noin 3 700 työntekijästä rokotuspuute koskee vain noin kymmentä työntekijää, kertoi sairaanhoitopiirin johtaja Juha Paloneva sähköpostitse STT:lle tiistaina. Hänen mukaansa niille rokottamattomille, joita rokotusvelvoite koskee, järjestetään muita työtehtäviä.
Suurempi huolenaihe on korona itse
Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä se osa henkilökunnasta, jota rokotevelvoite koskee, on valtaosin rokotettu, kertoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä tiistaina STT:lle.
– Meillä on rokotekattavuus paljon parempi kuin pelkäsimme. Käytännössä kaikki lääkärimme ovat rokotettuja ja myös hoitajista vain noin 1–2 prosenttia on rokottamattomia, Pietilä sanoi.
– Totta kai jokainen menetetty työpanos vaikeuttaa meidän työtämme, mutta tämä on onneksi niin pieni määrä, että varmasti pystymme toimimaan. Paljon suurempi huolenaihe meille on tällä hetkellä koronan aiheuttamat poissaolot, kun henkilökuntaa on kotona sairastamassa tai hoitamassa sairastuneita lapsia.
Laki on saanut ainakin sadat ottamaan rokotteen
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenkyselyn mukaan yli 450 yksityisen sote-alan työntekijää ovat ottaneet ensimmäisen koronarokotuksen sen jälkeen, kun lakimuutoksesta päätettiin joulukuussa. Kyselyn piirissä olleista yli 55 000 työntekijästä rokottomattomia on tällä hetkellä noin tuhat henkilöä, kun aiemmin heitä oli noin 1 500.