Vahvistettujen influenssatartuntojen määrä on laskenut sitten joulukuun. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin joulukuun puolivälin ja lopun tienoilla enimmillään reilut 130 influenssa A -tapausta viikossa, kun tammikuun puolivälin jälkeen määrä on ollut tästä vain alle kymmenesosa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Niina Ikonen tosin painottaa, että vahvistetut tartunnat ovat "vain jäävuoren huippu". Virusta kiertää paljon enemmän kuin mitä laboratoriovarmennettuja tapauksia kirjataan.
– Sitä, että hengitystieinfektiopotilas menee terveydenhuollon vastaanotolle ja hänestä otetaan näyte, tapahtuu hyvin harvoin. Monesti tauti sairastetaan kotona ja jos vastaanotolla käydään, siellä ei oteta laboratoriovarmennettavaa näytettä.
Viime influenssakauteen eli talveen 2020–2021 verrattuna tartuntoja on ollut enemmän, mutta pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna määrä on vähäinen. Myös useissa Euroopan maissa influenssamäärissä on Ikosen mukaan nähty viime viikkojen aikana laskua.
Määrä voi lähteä uuteen nousuun
Ikonen kertoo, että pandemiaa edeltävänä niin kutsuttuna normaaliaikana yksittäisiä influenssalöydöksiä raportoitiin usein jo lokakuun alussa, ja epidemian huippu ajoittui useimmiten helmi–maaliskuulle. Nyt tartuntojen määrä lähti laskemaan jo parin viikon nousun jälkeen.
Vielä on liian aikaista sanoa, että influenssaepidemian huippu olisi ohitettu. Kun koronaviruspandemian vuoksi asetetuista rajoituksista aletaan luopua ja kontaktit lisääntyvät, influenssaviruskin saattaa lähteä liikenteeseen ja tartuntamäärä voi lähteä uudelleen nousuun.
– Tavanomaisessakin influenssaepidemiassa on epidemiakausittaisia vaihteluja siinä, milloin epidemia alkaa, mitä viruksia on liikkeellä, miten kauan epidemia kestää ja miten voimakas se on.
Rokottautumalla voi suojautua
Se, että tartuntoja on todettu, on osoitus influenssaviruksen kiertämisestä Suomessa. Määrät voivat Ikosen mukaan olla vähäisiä senkin vuoksi, että poikkeavassa tilanteessa testejä saatetaan tehdä vähemmän. Tartuntatautirekisteriin ei tule tietoa tehtyjen testien määrästä vaan ainoastaan varmennetut tapaukset, joten positiivisten löydösten osuutta kaikista testatuista ei tiedetä.
– Jos olisi paljon testattuja mutta vain yksittäisiä tartuntoja, se osoittaisi, ettei tartuntoja ole niin paljon, Ikonen sanoo.
Koska lieväoireisia suositellaan sairastamaan kotona, ei voida välttämättä tietää, kuka sairastaa koronaviruksen ja kuka influenssaviruksen vuoksi.
Influenssalta suojautumiseksi Ikonen suosittelee influenssarokotusta. Muutoin suojatoimenpiteet ovat samat kuin koronaviruksen kanssa.
– Hyvä käsihygienia, yskimis- ja aivastuskäytännöt ja jos on oireita, sairastaisi kotona ja välttäisi kontakteja eli ei menisi harrastuksiin, kouluun tai töihin. Käytännössä influenssaviruksen leviämistä estetään samoilla keinoilla kuin koronaviruksen.