Suomessa venäjänkieliset ovat kohdanneet rajuakin vihapuhetta Ukrainan sodan syttymisen jälkeen – "Ei me voida olla piilossa tai olla puhumatta"

Suomessa venäjänkieliset ihmiset ovat kertoneet kohdanneensa aiempaa enemmän vihapuhetta ja ennakkoluuloja sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa.

Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo STT:lle rajusta vihapuheesta erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Sinkko arvioi, että venäläisvastaisuus on lisääntynyt, vaikka venäläistaustaiset ovat voineet aiemminkin kokea syrjintää.

– Siinä on varmasti osittain väärinymmärrystä, ja ihmiset purkaa pahaa oloa, mutta selkeä venäläisvastaisuus myös näkyy, Sinkko sanoo.

Monet venäjänkieliset ovat myös alkaneet käyttää suomea venäjän sijaan sekä puhuttuna että kirjoitettuna kielenä. Taustalla on pelko siitä, miten heihin suhtaudutaan.

– Erityisesti Itä-Suomessa, missä on paljon venäläistaustaisia työpaikoilla. Monilla työpaikoilla on sodan jälkeen lähtenyt aamut siitä, että suomalaisilta työkavereilta on kysytty, että "vihaatteko te nyt meitä", Sinkko kertoo.

Venäjänkielisten kotoutumistyöhön erikoistuneen Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen kertoo myös huomanneensa muutoksen venäjänkielisiin suhtautumisessa. Enemmän tämä näkyy hänen mukaansa "selän takana" eli esimerkiksi somessa mutta ei juurikaan kasvokkaisissa tilanteissa.

Pelkoa on silti havaittavissa.

– Jotkut pelkäävät esimerkiksi mennä töihin ja miettivät, että miten heihin suhtaudutaan, kun ovat taustaltaan venäjänkielisiä, Kohonen kertoo.

Venäjänkieliset kotoisin monista eri maista

Venäjää puhuvat ovat suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa venäjää äidinkielenään puhui vuonna 2020 yli 84 000 ihmistä.

Todellisuudessa vielä suurempi joukko käyttää venäjää arkikielenään, arvioi Kohonen. Venäjää voidaan käyttää muun muassa asiointikielenä, vaikkei se olisi oma äidinkieli.

Venäjää Suomessa puhuvat voivat olla kotoisin monista eri maista – esimerkiksi Ukrainasta, jossa liki 30 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään venäjää. Monelle kieltä osaamattomalle venäjä ja ukraina voivat myös kuulostaa samalta kieleltä.

– Pahimmassa tapauksessa se kiukku voi osua pommia paenneen pakolaisen niskaan, Sinkko sanoo.

Uzbekistanista kotoisin oleva Suvi Nyström kertoo, ettei ole aristellut venäjän kielen käyttämistä. Nyström on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja muuttanut Suomeen vuonna 1994, ja hänellä on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.

Sodan syttyminen oli Nyströmille shokki. Hänellä on paljon sekä ukrainalaisia että venäläisiä ystäviä, ja heille venäjä on yhteinen kieli.

– Kaikki olemme yhtä järkyttyneitä tästä tilanteesta.

"Venäjänkielisyys ei tee sinusta pahaa ihmistä"

Nyström toimii Lastenkulttuurikeskus Musikanttien toiminnanjohtajana. Monikulttuurisessa lapsiperheiden harrastus- ja kohtaamispaikassa on mukana hänen mukaansa noin 40 kansalaisuutta ja opetuskielinä toimivat suomi ja venäjä.

– Ei se kieli tee meistä sitä, että olisimme (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin kannattajia tai että me haluaisimme sotaa. Päinvastoin, me olemme rauhan puolella, Nyström sanoo.

Lastenkulttuurikeskus ei ole saanut negatiivista palautetta, eikä Nyström ole henkilökohtaisesti kohdannut vihapuhetta. Hän kuitenkin kertoo nähneensä somessa kommentteja mutta sanoo "suhtautuvansa skeptisesti siihen viestintään".

– Jos olet venäjää puhuva tai venäjänkielinen, se ei tee sinusta pahaa ihmistä. Olemme oikeutettuja puhumaan niitä kieliä, mitä haluamme. Ei me voida olla piilossa tai olla puhumatta tai syyllistää itseämme siitä, mitä nyt on tapahtumassa, Nyström sanoo.

Myös järjestöt ovat saaneet kritiikkiä

Suomi–Venäjä-seura on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tekee kulttuurien välistä yhteistyötä ruohonjuuritasolla. Sekin on nyt saanut kielteistä palautetta.

– Meidän järjestön tehtävän on moni ymmärtänyt väärin. On ajateltu, että se tukisi Venäjän hallintoa tai saisi sieltä rahoitusta. Näin ei ole ollut koskaan, Sinkko sanoo.

Järjestö sai Sinkon mukaan rajua vihapuhetta sodan ensimmäisenä päivänä, vaikka se oli tuominnut Venäjän toimet verkkosivuillaan ja some-kanavillaan.

– Silti oli putinistiksi leimaamista ja sen tyylistä, mikä kohdistui meidän työntekijöihin ja jäsenistöön, Sinkko kertoo.

Cultura-säätiölle on tullut yksittäisiä paheksuvia viestejä siitä, kuinka he toimivat venäjänkielisten kanssa. Samoin kritiikkiä on tullut venäjänkielisen kulttuurin edistämiseen myönnetyistä apurahoista. Myös Cultura-säätiö on tuominnut jyrkästi Venäjän toimet.

"Kysymyksiä siitä, voiko Suomessa puhua vapaasti"

Suomi–Venäjä-seura on saanut viestejä ihmisiltä, jotka kaipaavat neuvoja muuttuneessa maailmantilanteessa. Monet ovat tiedustelleet käytännön asioista esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen liikkumiseen liittyen, mutta järjestölle on tullut nyt myös uudenlaisia kysymyksiä.

– Todella paljon on ollut sodan syttymisen jälkeen kysymyksiä venäläistaustaisilta, että voiko puhua vapaasti Suomessa. Tai jos täällä jotain sanoo tai tekee, vaikuttaako se omaan perheeseen Venäjällä, Sinkko kertoo.

Taustalla on Venäjän entisestään kiristynyt sananvapaustilanne. Esimerkiksi viime viikolla Venäjällä astui voimaan laki, jonka mukaan Venäjän asevoimiin liittyvien "valeuutisten" levittämisestä voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion.

– Tosi monet venäläistaustaiset Suomessa eivät ole uskaltaneet kommentoida tai tulla asian kanssa julkisesti esiin, kun he pelkäävät rajan tuolla puolen olevien sukulaisten puolesta, Sinkko kertoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut