Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan ensi viikon kehysriihessä tulevan vuoden budjettiin valmistellaan poikkeuslauseke Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyksen vuoksi.
Saarikko kertoi asiasta lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Poikkeuslausekkeen avulla pyritään Saarikon mukaan varmistamaan Suomen puolustus, turvallisuus ja huoltovarmuus. Saarikon mukaan nämä asiat pitää hoitaa, vaikka se tarkoittaisikin aiemmasta budjettiraamista poikkeamista.
Keskusta on ajanut hallituksen sisällä tiukkaa budjettikuria, mutta Venäjän hyökkäys on lieventänyt puolueen linjaa.
– On selvää, että tärkeysjärjestystä on päivitetty Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Kynnyskysymys on nyt panostaa turvallisuuteen ja varautua, Saarikko sanoi Ykkösaamussa.
– Niissä asioissa, joissa voidaan elää normaalissa päiväjärjestyksessä ja aiemmin sovitun mukaisesti, niissä toimitaan viime kevään sovun pohjalta, mutta selvää on, että sodan heijasteet puolustukseen, pakolaiskysymykseen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja energiaan tulevat kuormittamaan aiemmin sovittua menojen raamia ja tuottavat siihen poikkeuksen, Saarikko jatkoi.
"Puolitoista miljardia ei riitä"
Saarikko ei suostunut arvioimaan Ukrainan sodan edellyttämien menolisäysten kokonaissummaa, mutta otti esimerkiksi pakolaiskysymyksen hoidon. Hänen mukaansa 60 000:n Ukrainasta tulevan pakolaisen vastaanottaminen tarkoittaa vuositasolla vähintään noin puolen miljardin menonlisäystä. Saarikko sanoi uskovansa, että suomalaiset tukevat laajasti Ukrainasta tulevien pakolaisten auttamista.
Pakolaiskysymyksen hoitamisen ohella Saarikon mukaan tarvitaan lisärahoitusta Puolustusvoimille, rajaturvallisuuteen ja energiakysymysten hoitoon. Samaan aikaan tarvitaan rahaa myös esimerkiksi maatalouden ja kuljetusalan tukemiseen.
Saarikolta kysyttiin, riittäisikö puolentoista miljardin menolisäys kattamaan Ukrainan sodan aiheuttamat lisämenotarpeet.
– Arvioni mukaan kokonaissummana tuleville vuosille edes tuo ei riitä, Saarikko sanoi.
– En lähde huutokauppaan summista. Neuvottelut käydään ensi viikolla, hän jatkoi.
Hallitus kokoontuu kehysriiheen ensi tiistaina.
Valtiojohdolle valtuus Nato-ratkaisuun
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu ensi viikonloppuna Vaasassa. Kokouksessa on Saarikon mukaan tarkoitus keskustella Suomen turvallisuudesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä.
Saarikko kertoi tekevänsä puoluevaltuustolle esityksen, jossa hän pyytää valtiojohdolle valtuutta tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut pitäen sisällään myös mahdollisen Nato-jäsenyyden.
Taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka Saarikon mukaan vei perustan Suomen perinteiseltä ulko- ja turvallisuuspoliittiselta linjalta. Jotta Suomi voi säilyttää länsimaisen hyvinvointiyhteiskuntansa, on myös kysymystä sotilaallisesta liittoutumisesta Saarikon mukaan harkittava.
– Me, joilla on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, olemme aivan uudenlaisessa tilanteessa. Venäjä petti luottamuksemme, Saarikko sanoi.
Saarikko valmis jatkamaan puheenjohtajana
Saarikon mukaan keskustan sisällä on Nato-jäsenyyden suhteen rauhallinen tunnelma. Tiedotusvälineiden keskustalaisille tekemät kysymykset ovat osoittaneet, että yli puolet keskustalaisista on Nato-jäsenyyden kannalla, Saarikko sanoi.
Omaa Nato-kantaansa Saarikko ei Ykkösaamun haastattelussa suostunut avaamaan, mutta myönsi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut myös hänen ajatteluunsa.
– Kerron oman kantani siinä yhteydessä, kun ratkaisuja mahdollisesti tehdään, Saarikko sanoi.
Saarikko kertoi Ykkösaamussa myös, että on valmis johtamaan puolueen ensi kevään eduskuntavaaleihin, jos keskustaväki niin päättää. Keskustan puoluekokous kokoontuu kesäkuussa Lappeenrannassa, missä myös puheenjohtajakysymys ratkaistaan.