Sairaaloiden päivystys on hoitajalakon ensimmäisen viikonlopun aikana jotakuinkin pelannut, mutta moni muu toiminta sakkaa. Näillä sanoilla voi tiivistää viestin, jonka sairaanhoitopiirien johtavat lääkärit kertoivat STT:n soittokierroksella sunnuntaina.
Ammattiliittojen Tehyn ja Superin perjantaina aloittama lakko koskee yhteensä kuutta sairaanhoitopiiriä ja 25 000 hoitajaa Suomessa. Lakon on määrä kestää ensimmäisessä vaiheessa kaksi viikkoa. Jos neuvottelutulosta työehdoista ei siinä ajassa synny, ammattiliitot kertovat olevansa valmiita jatkamaan lakkoa kahdella viikolla lisää. Tuolloin lakko myös laajenisi koskemaan 13:a sairaanhoitopiiriä ja 40 000:tta hoitajaa.
STT:n haastattelemat johtavat lääkärit kertovat, että sairaanhoitopiirit ovat kiristäneet toimintansa lakon myötä äärirajoille. Lakon piirissä ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät.
Elinsiirroissa haasteita
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tilanne on viikonloppuna ollut "välttävä", toteaa hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander.
– Potilaiden määrä päivystyksessä on ollut hieman tavallista vähäisempi, mikä on helpottanut tilannetta. Eri osastot ovat kuitenkin ruuhkautuneet, Ulander kertoo.
Hänellä ei ollut tiedossa, että kenenkään potilaan henki tai terveys olisi ollut hoitajalakon vuoksi vaarassa.
– Tiedossani ei ole sellaista raportoitua ongelmaa, Ulander muotoilee.
– Elinsiirtojen kanssa on ollut haasteita. Tietysti jos elinsiirto jää toteutumatta, seuraukset ovat hyvin ongelmalliset.
Hus julkaisi sunnuntaina tiedotteen, jossa povattiin alkavasta viikosta vaikeaa. Tiedotteen mukaan haastavin tilanne tulee Husissa olemaan erityisesti sydän- ja syöpäleikkauksissa.
"Sädehoidoista pystytään toteuttamaan noin puolet"
Myös Varsinais-Suomessa Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) viikonloppu on mennyt kohtalaisen rauhallisesti, vt. sairaalanjohtaja Sirkku Jyrkkiö kertoo. Hänen mukaansa muutamia "läheltä piti" -tilanteita on kuitenkin viikonloppuna lakon vuoksi nähty.
– En voi tarkemmin avata tapauksia. Niitä on ollut päivystyksessä, vuodeosastoilla ja esimerkiksi syöpälapsen lääkehoidossa, Jyrkkiö sanoo.
Hänen mukaansa Tyksin päivystys on tämänhetkisellä hoitajamäärällä koetuksella, jos päivystykseen tulee kerralla isompi määrä potilaita.
– Tämä viikonloppu on pärjäilty. Jos sattuisi esimerkiksi suuri kolari ja vaikeahoitoisia potilaita tulisi yhtä aikaa, on resursointi kyllä niukka, Jyrkkiö toteaa.
Tyksissä on hänen mukaansa suurimmat ongelmat laboratorion toiminnassa ja syöpähoidoissa. Laboratorio toimii viiden työntekijän voimin, mikä riittää kattamaan vain kaikkein kiireellisimmät palvelut.
– Lähes kaikki lääkehoidot ovat sellaisia, että niissä tarvitaan laboratoriota. Toki tarvitaan myös hoitajia toteuttamaan niitä hoitoja, Jyrkkiö sanoo.
– Esimerkiksi syöpälääkehoitoja ei saada toteutettua, ellei laboratorio aukea (laajemmin).
Jyrkkiön mukaan Tyksissä jäi viime viikon torstaina ja perjantaina tekemättä yhteensä 16 syöpäleikkausta hoitajalakon takia. Normaalitilanteessa Tyksissä tehdään päivittäin 12–15 syöpäleikkausta. Ongelmia on Jyrkkiön mukaan myös syövän sädehoidoissa, joiden priorisointi on hänen mukaansa "mahdoton tehtävä".
– Sädehoidoista pystytään toteuttamaan noin puolet. Jokainen ymmärtää, että on aika mahdoton tehtävä priorisoida syöpäpotilaita, jotka ovat sädehoidossa. Kuka heistä hoitoa sitten saa? Jyrkkiö sanoo.
Syöpähoidoissa on ongelmia myös Pohjois-Pohjanmaalla Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys). Sairaalan lauantaina julkaiseman tiedotteen mukaan osa maanantaille suunnitelluista syöpähoidoista joudutaan siirtämään lakon vuoksi. Oysin mukaan lakko aiheuttaa muutoksia syövän lääke- ja sädehoitojen lisäksi myös syöpäleikkauksiin.
Päivystysleikkaukset ruuhkautuneet
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä päivystystoiminta on pystytty pitämään viikonlopun aikana "kutakuinkin" käynnissä, vs. johtajaylilääkäri Olavi Airaksinen kertoo.
– Rimaa hipoen tässä on selvitty. Mitään valtavaa katastrofia ei ole vielä syntynyt, Airaksinen toteaa.
Hänen mukaansa suurimmat ongelmat ovat tällä haavaa päivystysleikkauksissa, joita potilaat joutuvat nyt odottamaan tavallista kauemmin.
– Esimerkiksi sydänleikkauksia joutuu nyt odottamaan jonossa. Siinä jännitetään, pysyykö seuraava sydänpotilas hengissä leikkaukseen asti, Airaksinen kertoo.
– Kun ei ole kuin yksi leikkaustiimi, emme pysty (toimimaan nopeammin).
Myös ortopedisia leikkauksia on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä jonossa Airaksisen mukaan iso nippu. Näistä ikäihmisten lonkkamurtumat pitäisi päästä leikkaamaan alle vuorokaudessa.
– Jos he ovat yli 24 tuntia osastolla, heidän keuhkokuume- ja veritulppariskinsä kasvaa huomattavasti. Siitä on meillä hyvin vankka lääketieteellinen näyttö, Airaksinen toteaa.
– Yleensä keuhkokuume ja veritulppa ovat useimmin syyt, jotka johtavat iäkkäillä lonkkamurtumapotilailla ennenaikaiseen kuolemaan.
Airaksisen mukaan Pohjois-Savon tehohoitokapasiteetista on nyt noin kolme neljäsosaa käytössä. Teho-osaston toiminta on prioriteettilistan kärjessä.
– On melkein pakko jarruttaa (muuta) leikkaustoimintaa, jotta homma teholla pyörisi.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on niin ikään selvitty tarvittavasta päivystystyöstä, va. johtajaylilääkäri Jyrki Jalkanen sanoo. Hänen mukaansa päivystyksessä on ollut suurin piirtein yhtä paljon henkilökuntaa kuin tavallisina viikonloppuina.
– Sairaalapäivystyksessä on onnekkaasti ollut viikonloppuna rauhallista. Tilannehan muuttuu toisenlaiseksi, kun pitäisi ryhtyä tekemään arkipäivän kiireellisiä asioita, Jalkanen sanoo.
Hänen mukaansa potilasturvallisuus ei ole vaarantunut lakon vuoksi, mutta yksittäisiä "läheltä piti" -tilanteita on ollut.
– Meillä on hyvin vaikea tilanne psykiatrisilla vuodeosastoilla. Mitään ei ole onneksi päässyt kuitenkaan tapahtumaan, Jalkanen kertoo.
Johtavat lääkärit: Vastaus ongelmiin olisi suojelutyön lisääminen
Kaikki STT:n haastattelemat johtavat lääkärit sanovat, että ratkaisu ongelmiin olisi ammattiliittojen tarjoaman suojelutyön määrän lisääminen. Suojelutyön tarkoitus on varmistaa, ettei lakko aiheuta potilaiden henkeen ja pysyvään vammautumiseen kohdistuvaa riskiä.
Esimerkiksi Husin sunnuntaina julkaisemassa tiedotteessa sanotaan, että ammattiliittojen näkemys suojelutyöhön tarvittavan henkilökunnan määrästä eroaa Husin lääketieteellisten asiantuntijoiden näkemyksestä.
Perjantaina uutisoitiin, että Suomen hallitus valmistautuu pakottamaan hoitajia töihin lainsäädännöllä, koska voimassa olevan lain mukaiset turvaamistoimet eivät riitä potilasturvallisuuden varmistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti perjantaina illansuussa, että laki on tarpeen ja esitys valmistellaan mahdollisimman pian.
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoi perjantaina STT:lle, että ammattiliiton näkemyksen mukaan potilasturvalaki olisi perustuslain vastainen ja rikkoisi hoitajien lakko-oikeutta.
Keinot alkavat käydä vähiin
Sairaanhoitopiireistä kerrotaan STT:lle, että neuvotteluja suojelutyöstä käydään ammattiliittojen kanssa päivittäin. Monesta sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että toimintaa on hankalaa enää supistaa.
– Olemme tehneet kaikki toimenpiteet, jotka eivät riipu lakossa olevien järjestöjen työvoimasta, Jyrki Jalkanen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.
– Yhteistyötä terveyskeskusten ja naapurisairaanhoitopiirin eli Etelä-Savon kanssa on tiivistetty. Jonkin verran apuja saadaan, mutta heidänkin mahdollisuutensa ovat varsin rajalliset.
Tyksin sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö toteaa ykskantaan, että heidän sairaalassaan ei pystytä supistamaan toimintaa enää yhtään enempää. Supistamisen sijaan toimintoja pitäisi päinvastoin saada avattua, Jyrkkiö sanoo.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri puolestaan on ajanut alas kaiken kiireettömän hoidon, Olavi Airaksinen sanoo. Jos tästä vielä supistettaisiin toimintaa, tarkoittaisi se kiireelliseen hoitoon kajoamista eli esimerkiksi syöpäleikkausten vähentämistä. Myös Pohjois-Savossa on mietitty avun pyytämistä naapurimaakuntien sairaaloista.
– Selvitämme, voisivatko Joensuu ja Mikkeli auttaa meitä joissain asioissa. Heilläkin tuntuu toki olevan omat ongelmansa, siellä on erityisesti koronaa nyt aika paljon, Airaksinen kertoo.
– Lisäksi välimatkat ovat pitkät. Vaikeasti sairaille potilaille 150 kilometrin siirtomatka on yksi riski lisää.
STT ei ole sunnuntaina tavoittanut Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien edustajia kommentoimaan lakon vaikutuksia.