Hallituksen kehysriihessä Ukrainan sodan takia tehdyt päätökset nousevat kahden miljardin luokkaan vuosittain, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
– Mittakaava on vuositasolla noin parin miljardin luokkaa vuosina 2022 ja 2023, Saarikko kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa kehysriihen jälkeen tiistaina.
Valtaosa näistä päätöksistä kohdistuu puolustusmenoihin. Merkittävä osa kohdistuu myös rajaturvallisuuteen ja pakolaiskysymyksen hoitamiseen.
Hallitus tekee kehykseen poikkeuksen niin, että menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolelta.
– Tässä ovat poikkeuslausekkeen keskeisemmät kohteet, Saarikko sanoi.
Pikemminkin satojen eurojen miljoonien eurojen mittakaavassa laskettava siivu kohdistuu energian omavaraisuuden ja Venäjän energiasta irrottautumiseen.
Hallitus sai suunnitelmansa julkisesta taloudesta tuleville vuosille valmiiksi jo tiistaina, vaikka neuvotteluille oli varattu myös keskiviikko.
Puolustusvoimille runsas 2 miljardia neljässä vuodessa
Hallitus päätti korottaa maanpuolustuksen määrärahoja huomattavasti. Se kohdentaa puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuosien 2023–2026 aikana.
Puolustusvoimien määrärahoja lisätään ensi vuonna vajaalla 800 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024–2026 noin 408–536 miljoonalla eurolla vuodessa.
Puolustusvoimien ja puolustusministeriön laatiman esityksen hallitus hyväksyi sellaisenaan, Saarikko kertoi.
Suurin osa Puolustusvoimien rahasta kohdistuu materiaalihankintoihin ja vuosittain alle 200 miljoonan euron kokonaisuus toimintamenoihin.
Hallitus on linjannut investoinneista myös rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen.
Pienituloisille aikaistettu indeksikorotus
Nousevien elinkustannusten takia hallitus linjasi myös aikaistetuista indeksikorotuksista sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana.
– Tämä on viesti pienituloisille suomalaisille. Me haluamme pitää kaikista huolta nyt, pitää kaikki mukana nyt, kun hintojen nousu ei kohdistu pelkästään vain energiaan vaan myös ruuan hintaan, Saarikko sanoi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi, että indeksikorotus koskee muun muassa kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, takuu- ja kansaneläkettä, työttömyysturvaetuuksia, perustoimeentulotukea ja opintorahaa.
Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa hallitus aikoo myös vahvistaa.
Saarikko kertoi, että vuosien 2023 panostuksia tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitukseen korotetaan noin 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna, minkä lisäksi tälle sektorille tulee myös verokannustin. Se otetaan käyttöön vuonna 2023.
LVM:ään suurimmat säästöt
Saarikon mukaan 370 miljoonasta eurosta suurimmat pysyvät säästöt kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriöön, minkä lisäksi ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kohteisiin kohdistuu useamman kymmenen miljoonan euron säästöt. Sisäministeriöön ja puolustusministeriöön hallinnonaloille kohdistetut leikkaukset toteutetaan kehystasoa alentamalla, Saarikko kertoi.