Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä on päättänyt toimista joilla Suomi pyrkii eroon energiariippuvuudesta venäläisestä fossiilienergiasta.
Työryhmä on sopinut tälle ja ensi vuodelle 850 miljoonan euron paketista, joka tähtää energian saatavuuden turvaamiseen ja energiaomavaraisuuteen. Toimenpidekokonaisuudella on tarkoitus vahvistaa huoltovarmuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää. Samalla työryhmä päätti väliaikaisesta polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamisesta.
Nyt tehtyjen päätösten hintalappu on yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi aiemmin osana vihreän siirtymän kokonaisuutta on jo päätetty maatalouden 126,5 miljoonan paketista sekä logistiikkayritysten 20 miljoonan paketista. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on osoitettu noin 1 miljardia euroa EU-rahoitusta vuosille 2022–2026 vihreän siirtymän toteuttamiseksi.
Eroon venäläisestä maakaasusta terminaalilaivalla
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi ja Viro vuokraavat yhdessä LNG-terminaalilaivan. Laiva voi vastaanottaa ja varastoida nestemäistä LNG-maakaasua, ja se on tarkoitus saada käyttöön jo ensi talveksi. Laivan avulla Suomi voi kytkeytyä maakaasuverkkoon ja irtautua riippuvuudestaan venäläisestä putkikaasusta.
Suomessa ei kuitenkaan ole vielä LNG-yhteensopivaa satamaa, ja laiva sijoitettaisiin ensi talveksi Viron Paldiskiin, jos sataman rakentamistyöt kotimaassa eivät toteudu siihen mennessä.
Akuuttina toimena panostuksia turpeeseen
Lyhyen aikavälin toimenpiteinä huoltovarmuuden turvaamiseksi pyritään lisäämään myös metsähakkeen saatavuutta. Tätä tavoitellaan lisäämällä tukia Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmään, ja nostamalla kannusteita nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen.
Lisäksi valtakunnallisen puuterminaaliverkoston edistämiseen osoitetaan vuoden 2022 lisätalousarviossa 40 miljoonaa, jolla on tarkoitus mahdollistaa muun muassa kahden uuden raakapuuterminaalin rakentaminen.
Akuutit toimenpiteet hidastavat hallituksen aiempaa tavoitetta turpeen nopeasta alasajosta. Nyt Huoltovarmuuskeskus määrätään varmistamaan, että turvetta on energiahuollon tarpeisiin riittäväksi arvioitu määrä seuraavaa lämmityskautta varten.
Samalla ministerityöryhmä päätti muuttaa turvetuottajien luopumistukea siten, että tuen saanti mahdollistaisi turvetuotannon kahden vuoden ajan. Hallitus vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta ne tekisivät turvetuottajien kanssa ajoissa sopimuksia turpeen nostosta, jotta tulevien talvien energiansaanti on taattu. Sopimuskausien tulisi olla vähintään vuoden, mutta mielellään kahden vuoden mittaisia, jotta tuottajat kiinnostuisivat turpeen tuotannosta.
Turvallisuuspoliittiset syyt tukevat vihreää siirtymää
Työryhmä päätti myös pidemmän aikavälin toimista, joiden tavoitteena on nopeuttaa irtautumista fossiilisesta energiasta sekä tukea uuden teknologian käyttöönottoa. Vihreää siirtymää vauhditetaan esimerkiksi 350 miljoonan energiainvestoinneilla, jotka suunnataan muun muassa vety- ja akkuhankkeisiin.
Vihreitä investointeja halutaan nopeuttaa antamalla niille määräaikaisesti etusija lupakäsittelyissä. Tätä varten lupaviranomaisille kuten ely-keskuksille, aluehallintovirastolle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle annetaan lisärahoitusta.
– Toimia, joita aiemmin on tehty ilmastosyistä, tehdään nyt myös turvallisuuspoliittisista syistä, kommentoi ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari (vihr.).
Tukia suunnataan myös pientalojen ja julkisten kiinteistöjen lämmitysratkaisujen muutoksiin. Esimerkiksi pientalojen öljylämmityksen korvauksen muutoksiin jaetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 72 miljoonaa euroa.
Liikenneratkaisujen osalta rahaa suunnataan muun muassa taloyhtiöille yksityisen latausinfrastruktuurin hankkimiseen sekä maaseutuyritysten biokaasuinvestointeihin.
Polttoaineen jakeluvelvoitetta löysennetään väliaikaisesti
Varautumisen ministerityöryhmä päätti, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2022 ja 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Jakeluvelvoite tarkoittaa osuutta, joka bensan ja polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvia. Tällä hetkellä velvoite on 19,5 prosenttia.
Elinkeinoministeri Lintilän mukaan muutos laskee polttonesteiden hintaa 12 senttiä litralta, jos lasku menee suoraan pumppuhintoihin.
– Tämä on vahvasti valtion tahtotila. Mikä se tahtotila on sitten pumpulla, riippuu myös toimijoista, mutta vetoan kyllä vahvasti toimijoihin, että se näkyy myös siellä pumppuhinnassa.
Suomen Yrittäjät kiitteli päätöstä tärkeäksi ja nopeavaikutteiseksi.
– Jakeluvelvoitteen laskeminen väliaikaisesti on tehokas keino ahdingossa olevan kuljetusalan auttamiseksi, Suomen Yrittäjien liikennepoliittinen asiantuntija Emma-Stina Vehmanen kommentoi tiedotteessa.
Myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka -yhdistys tiedotti olevansa tyytyväinen ratkaisuun.