Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hallitus ei asettaisi mahdolliselle Nato-jäsenyydelle liikaa rajoitteita alkuvaiheessa – Marin: On hyvä, ettemme etukäteen sulje ovia

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyt korostuivat, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esittelivät turvallisuusselonteon tilannekuvaa ja arvioita keskiviikkona.

Kaikkosen mukaan jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

– Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat 30 jäsenmaan suorituskyvyt, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kaikkonen korosti kuitenkin, että Nato-jäsenyydessä ei ole olemassa eri jäsenkategorioita, saati kevytversioita. Maa joko on jäsen tai ei ole. Suomen tulisi siten varautua tukemaan muita jäsenvaltioita vastaavissa tilanteissa.

– Suomen lähtökohtainen panos yhteiseen puolustukseen määriteltäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä Nato-operaatioihin.

Presidentti lupaa ratkaisun

Selontekoa on valmisteltu tiiviisti presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ohjauksessa. Eduskunta aloittaa käsittelyn ensi viikolla.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan ratkaisu on valmis hyvissä ajoin ennen kesäkuista Nato-huippukokousta. Hän kommentoi aikataulua keskiviikkona Ylelle. Kaikille medioille lähettämässään lausunnossa presidentti peräänkuulutti selkeää linjaa Suomen suunnalle.

– Kyse on Suomen turvallisuudesta. Se ei ole keneltäkään pois.

Valtionjohto voisi halutessaan tehdä päätöksen ilman monipolvista eduskuntaprosessiakin. Kansanedustajien siunaus on haluttu, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvin tiedossa, mitä hyötyjä ja haittoja jäsenyyteen liittyisi.

Maat itse ratkaisevat

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo hallituksen pitävän tärkeänä, ettei Suomi sulje Nato-ratkaisussaan ovia, joita olisi myöhemmin tarpeen pitää auki. Suomen roolista Natossa voidaan käydä keskustelua myös jäsenyyden alettua.

– Me itse ratkaisisimme osallistumisemme eri tilanteisiin. On hyvä, ettemme etukäteen sulje ovia, Marin kommentoi suomalaisille toimittajille tavattuaan keskiviikkona Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin.

Myös Suomessa ministereiltä tiedusteltiin, tulisiko Nato-jäsenyydelle asettaa joitakin rajoitteita. Kaikkonen ja Haavisto olisivat siinä varovaisia tässä vaiheessa. Kaikkonen sanoi, ettei ainakaan kovin pitkää rajoitelistaa lähtisi mahdollisen jäsenhakemuksen kylkeen laatimaan siitä, mikä Suomelle ei käy.

Haavistokin suositteli olemaan hyvin tarkka, ettei tehdä sellaisia rajoituksia, jotka estäisivät joidenkin uhkakuvien torjumisen.

– Näihin kysymyksiin varmasti eduskunta ja ulkoasiainvaliokunta joutuvat paneutumaan.

Mekanismi toimii Haaviston mukaan niin, että maat ilmoittavat yksipuolisella julistuksella omista rajoitteistaan ja Nato kunnioittaa niitä.

– Yhtä lailla maat voivat yksipuolisella päätöksellään rajoitteita poistaa. Ne ovat maiden tekemiä omia ratkaisuja.

Selonteossa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta todetaan, ettei Naton jäsenyys velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai ulkomaisia joukkoja. Esimerkiksi Naton perustajäseniin kuuluvat Norja ja Tanska asettivat jäsenyytensä alkuvaiheessa rajoitteita jäsenyydelleen.