Ulkoministeri Haavisto: Turkki haluaa pitää Venäjä-suhteestaan huolta myös Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelujen aikana – terrorismia ja asekauppaa hän pitää Turkin aitoina huolina

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo Turkin suhtautumisen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvän myös Turkin ja useiden keskeisten Nato-maiden välisiin suhteisiin. Hän kommentoi asiaa medialle valtiosalissa Eduskuntatalolla sen jälkeen, kun eduskunta ol äänestänyt kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon.

Haavisto pitää "poikkeuksellisena elementtinä" sitä, että Turkki on pystynyt Ukrainan sodan aikana saamaan aikaan neuvottelua Ukrainan ja Venäjän välillä.

– Tietysti Turkki varmaan niitä suhteita varjelee ja niitä suhteita koettaa ylläpitää tässäkin tilanteessa, Haavisto sanoo.

Haavisto ei kuitenkaan usko, että Turkin konkreettiset vaatimukset liittyisivät Venäjään.

Haaviston mukaan Turkki haluaa varmistaa, että Pohjoismaissa kurdijärjestö PKK:ta pidetään terroristijärjestönä kuten Euroopan unioni pitää.

– Ja näinhän se on myös Suomen päätöksenteossa. Noudatamme täsmälleen EU:n lainsäädäntöä tässä, hän sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti perjantaina, että ei pidä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia myönteisenä asiana. Hän esitti Pohjoismaiden tukevan terrorismia. Erdogan on huolissaan PKK-järjestöstä, joka ajaa kurdien itsehallintoa.

Haavisto tulkitsee, että Turkki myös haluaa kiinnittää huomiota mahdollisten uusien Nato-jäsenten ajattelutapaan.

– Turkki on Naton jäsen ja se voi kovistella tai tiedustella uusilta tulokkailta, mitä ne ajattelevat eri teemoista. Ja vetoavat tietysti siihen, että tämän jäsenyyden täytyy saada hyväksyntä heidän parlamentissaan.

Kieli koveni yhä

Turkista on viestitty lähikuukausina ja -viikkoina hyvin ristiriitaisesti siitä, puoltaako maa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Suomen valtiojohdolla oli vielä viime perjantaihin saakka se kuva, että Turkki puoltaisi jäsenyyttä. Turkin kova viestintä ei kuitenkaan pysähtynyt tähän.

Maanantaina Erdogan ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin edustajien ei kannata matkustaa Turkkiin, koska Turkki ei tule Nato-asiassa muuttamaan mieltään. Tämä on diplomatiassa huomattavan kovaa kieltä.

Kuinka siihen pitäisi suhtautua?

– Katsotaan, mitkä ovat ne huolet ja miten niihin vastataan. Tämähän on myöskin suurempi kysymys siitä, onko Natolla avointen ovien politiikka vai ei. Siinä mielessä se koskee tietysti kaikkia muitakin Naton jäsenmaita, miten tämmöinen prosessi etenee, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan asiaan kannattaa suhtautua maltillisesti ja kärsivällisesti ja antaa asioille aikaa. Hän tapasi viimeksi lauantaina Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa ulkoministerikollegansa Mevlüt Cavusoglun Berliinissä.

– Sovimme viime lauantaina, että keskustelut jatkuvat, hän sanoo.

Myös diplomaattitasolla keskustelut jatkuvat päivittäin ja joskus tunneittainkin, Haavisto kertoo.

Haavisto nostaa yhdeksi huoleksi esiin myös sen, että monet maat ovat rajoittaneet asekauppaa Turkin kanssa.

– Sitten on asekauppaa, jota monet maat ovat rajoittaneet Syyrian tilanteen takia, jotta aseita ei mene konfliktialueille, Haavisto sanoo.

Asekauppa on hiertänyt myös Turkin ja Yhdysvaltojen välillä. Turkki osti aiemmin S-400 Triumph -ilmapuolustusjärjestelmän Venäjältä, minkä jälkeen Yhdysvallat ilmoitti vuonna 2019 peruvansa Locheed Martinin F35-hävittäjien toimittamisen maahan.

Mainos: Intelligent Banker Aps

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut