Naton Stoltenberg myönsi Turkin linjan Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksiin tulleen yllätyksenä

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo olleensa keväällä toiveikkaampi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten etenemisen suhteen. Naton puolustusministerikokousta edeltäneessä lehdistötilaisuudessa keskiviikkona Stoltenberg totesi, ettei hänellä ollut aiemmin tiedossa mitään odotettavissa olevia ongelmia Turkin tai jonkun muun Nato-jäsenmaan taholta.

– Olin silloin optimistisempi, se pitää paikkansa, Stoltenberg sanoi.

Samaa hämmennystä Turkin linjan muuttumisesta on viestittänyt myös presidentti Sauli Niinistö omien aiempien Turkki-keskustelujensa pohjalta.

Stoltenberg sanoi toivovansa Suomi/Ruotsi/Turkki -kiistaan mahdollisimman pikaista ratkaisua. Hänen mukaansa on kuitenkin liian aikaista arvioida, milloin sellainen saavutetaan.

– Olen vakuuttunut, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä koska myös Turkki on sanonut tukevansa Naton avoimien ovien politiikkaa, Stoltenberg lisäsi toiveikkaana.

Myöhemmin tässä kuussa pidettävä Madridin Nato-huippukokous ei ole pääsihteerin mukaan ollut koskaan mikään takaraja Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten käsittelylle.

Financial Times kertoo, että Turkki on torjunut Naton aloitteen käydä kolmenvälisiä keskusteluja Suomen ja Ruotsin kanssa maiden jäsenhakemuksista. Lehden haastatteleman Nato-virkailijan mukaan keskusteluja oli suunniteltu käytäväksi tänään.

Virkailijan mukaan Natossa ei kuitenkaan olla epätoivoisia tai paniikissa Turkin kieltäytymisen jälkeen. Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien totetutuminen on yhä "diplomaattisten vaihtoehtojen puitteissa", lähde muotoili Financial Timesille.

Kaikkonen vakuuttaa Suomen valmiutta neuvotteluihin Turkin kanssa

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomi on valmis keskustelemaan Turkin kanssa milloin ja missä kokoonpanossa tahansa. yntyvän pikaisesti, mutta hänen mukaansa on hyvä valmistautua henkisesti siihen, ettei asia ole selvä loppukuun Madridin Nato-huippukokoukseen mennessä.

Suomi on Kaikkosen mukaan myös valmis jatkamaan Ukrainan tukemista asetoimituksilla. Edellisestä apupaketista päätettiin vasta viime viikolla, joten aivan pian uutta päätöstä ei ole luvassa, Kaikkonen lisäsi.

Lisää voimaa "Itämereltä Mustallemerelle"

Omaa puolustuskykyään Nato aikoo lisätä kasvattamalla itäiselle sivustalleen eteen sijoitettujen joukkojen ja valmiiksi varastoidun sotakaluston määrää. Lisäksi uutena piirteenä tulevat joukot, jotka on jo etukäteen nimetty ja koulutettu puolustustehtäviin jossain toisessa Nato-maassa.

– Näitä kaikkia ei sijoiteta Liettuaan tai johonkin muuhun itäiseen jäsenmaahan, mutta uutena piirteenä ne korvamerkitään jo etukäteen tuon tietyn alueen puolustamista varten, Stoltenberg kertoi.

Hän kertoi muun muassa Saksan valmiudesta varustaa ja kouluttaa Liettuan puolustamiseen kokonainen taisteluprikaati, joka kuitenkin odottaisi mahdollista komennusta Saksassa. Stoltenberg muistutti samalla Naton jo tuplanneen taistelupataljooniensa määrän neljästä kahdeksaan "Itämereltä Mustallemerelle".

–  (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin tavoitteet menevät Ukrainaa pidemmälle, Stoltenberg muistutti.

Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan länsimaiden ei pidä hellittää vaan päinvastoin tehostaa Ukrainalle annettavaa aseellista apua, jotta maa kykenee puolustamaan aluettaan ja kansalaisiaan. Austin isännöi Brysselissä vajaan 50 maan Ukraina-ryhmän kokousta, jossa lännestä tulevaa aseapua pyritään koordinoimaan.

Ukraina on vedonnut pikaisen lisäavun saamiseksi. Maa kaipaa erityisesti raskasta tykistöä ja raketinheittimiä sekä niiden ammuksia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut