Suomen ja Ruotsin kutsumisesta sotilasliitto Naton jäseniksi päätetään jo huippukokouksessa Madridissa, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Päätöksen myötä kahdesta hakijamaasta tulee käytännössä Naton tarkkailijajäseniä.
– Teemme päätöksen tänään, tai ainakin tässä huippukokouksessa, Stoltenberg sanoi saapuessaan huippukokouspaikalle.
Myös Puolan presidentti Andrzej Duda arvioi jäsenyyskutsupäätöksen tulevan jo tänään ja lisäsi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien olevan Puolan kannalta hyvin tervetulleita.
Jäseneksi kutsua seuraavat liittymisneuvottelut ja niiden tuloksen ratifiointi muiden 30 jäsenmaan parlamenteissa. Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on jo nyt "edennyt ennennäkemättömän nopeasti". Ratifiointiprosessin osalta hän ei voi antaa lupauksia muiden jäsenmaiden puolesta.
– Mutta odotan myös sen etenevän melko nopeasti, koska liittolaiset ovat valmiita tekemään ratifiointiprosessista mahdollisimman nopean, Stoltenberg sanoi.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat eilen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki lupasi tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi kokouspaikalle saapuessaan maiden sopivan "erittäin hyvin" liittokunnan jäseniksi.
Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Venäjä muuttuu kumppanista uhaksi
Huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistö osallistuu tänään iltapäivällä istuntoon, johon Suomi on kutsuttu jo kumppanimaana mukaan. Presidentillä on ohjelmassa myös useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Niinistön odotetaan tapaavan Espanjan kuninkaan Felipe VI:n, Kroatian presidentin Zoran Milanovicin ja Kanadan pääministerin Justin Trudeaun. Lisäksi on suunniteltu Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin yhteinen tapaaminen.
– Tämä on valtava askel eteenpäin liittokunnallemme, Johnson luonnehti keskiviikkoaamuna Suomen ja Ruotsin tulevaa liittymistä Natoon.
Stoltenberg kuvasi Madridin huippukokousta historialliseksi myös muista syistä kuin uusien jäsenten liittymisprosessin takia. Pääsihteerin mukaan sotilasliitto on vahvistamassa pelotettaan itäisellä sivustallaan ja tekemässä yhteiseen puolustukseensa suurimmat päivitykset sitten kylmän sodan.
Madridissa hyväksyttävässä uudessa strategisessa konseptissa määritellään uusiksi suhde Venäjään, joka oli vielä edellisen konseptin hyväksymisaikaan vuonna 2010 Natolle "strateginen kumppani". Nyt Ukrainaan hyökännyt Venäjä tullaan märittelemään "strategiseksi uhaksi" Natolle.
Uudessa konseptissa mainitaan myös ensi kertaa Kiina, joka ei Stoltenbergin mukaan ole Natolle kuitenkaan vastustaja mutta kylläkin haaste.