Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan oli herätys" – osa venäjänkielisistä virolaisista käänsi selkänsä Venäjälle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut herätys osalle Viron venäjänkielisestä väestöstä, arvioi Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (RKK) toiminnanjohtaja Dmitri Teperik puhelimitse STT:lle.

Viron venäjänkielinen väestö on noussut jälleen huomion kohteeksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyssodan myötä.

Noin neljännes Viron väestöstä on venäjänkielisiä. Viime vuosien tapahtumat ja Venäjän toimet ovat jakaneet yhteisöä, Teperik kertoo.

– Venäjänkielisistä noin 35 prosenttia tukee Ukrainaa ja jakaa samat näkemykset sodasta kuin muu Viron väestö. Mutta noin 10–12 prosenttia väestöstä – joka on myös erittäin äänekäs sosiaalisessa mediassa – jakaa Venäjän näkemykset. He joko tukevat sotaa Ukrainassa tai eivät ainakaan syytä siitä Venäjää, hän kertoo.

Teperikin mukaan moni Venäjä-myönteisistä on vanhempaa väestöä tai Venäjän kansalaisia.

– Monet heistä ovat sosiaalisesti tai taloudellisesti huonossa asemassa, ja heidän koulutustasonsa on matala. He ovat hedelmällistä maaperää salaliittoteorioiden ja disinformaation levittäjien näkökulmasta.

Samalla Teperik muistuttaa, että venäjänkieliset ovat kuitenkin moninainen ryhmä, joten yleistyksiä ei tule tehdä liikaa.

Osa heistä on Virossa syntyneitä, osa aikuisiällä maahan muuttaneita. Kaikki eivät myöskään ole venäläisiä, vaan muista entisistä neuvostotasavalloista muuttaneita.

Venäjänkielinen kanava saa niin natsisyytöksiä kuin kehuja

Venäjänkielisen väestön jakolinjat näkyvät myös toimittajan työssä, kertoo puhelimitse Viron yleisradion ERR:n venäjänkielisen Raadio 4:n päätoimittaja Julia Bali.

– Meillä on erilaisia kuuntelijoita. Osa kehuu meitä ja sanoo, että teemme loistavaa työtä. Toinen ryhmä ei syytä meitä valeuutisista, mutta antaa ymmärtää, että emme kerro "koko totuutta". Kolmas ryhmä taas syyttää meitä natseiksi ja syyttää meitä valeuutisista, hän sanoo.

Balin mukaan toimitus on tottunut palautteeseen.

– Yksittäiselle toimittajalle voi olla rankkaa saada kymmenen puhelua päivässä, jossa sinua haukutaan natsiksi, mutta toisaalta olemme tottuneita siihen, hän sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä-myönteisyys voi johtua osittain kielimuurista. Osa venäjänkielisistä elää käytännössä kokonaan venäjänkielisillä alueilla, ja on ollut siksi myös hyvin vahvasti venäläisten televisiokanavien uutisten varassa.

– Meillä on valitettavasti ihmisiä, jotka eivät puhu viroa tai saa harjoitusta sen puhumiseen. Siksi he käyttävät vain venäjää arjessaan, ja hankkivat myös uutisensa Venäjän kanavilta, hän sanoo.

"Hallitus alkoi nähdä ryhmän turvallisuuskysymyksenä"

Viron hallitus on herännyt myös venäjänkielisen väestön asemaan ja ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla halutaan estää venäjänkielisen väestön altistuminen propagandalle.

– Aiemmin venäjänkielisistä puhuttiin enemmän esimerkiksi kielikysymyksen ja koulutuksen kautta. Nyt hallitus on alkanut nähdä heidät myös turvallisuuskysymyksenä, Teperik sanoo.

Viron hallitus on muun muassa pyrkinyt vahvistamaan venäjänkielistä uutistoimintaa. Keväällä Viro myös kielsi useiden venäläisten tv-kanavien toiminnan maassa.

Tämä on näkynyt ihmisten asenteissa. Viron hallituksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan helmikuun lopussa 37 prosenttia Virossa asuvista "muiden maiden kansalaisista" eli käytännössä venäjänkielisistä piti Kremlin tukemia tv-kanavia yhtenä tärkeimmistä tiedonlähteistään. Maaliskuun lopussa lukema oli pudonnut 19 prosenttiin.

Myös luottamus kanaviin on vastaajien mukaan laskenut. Kanavia piti luotettavina maaliskuussa enää 25 prosenttia, kun helmikuussa lukema oli 36 prosenttia.

"He ovat nähneet nyt, mihin Venäjä pystyy"

Vielä ennen viime kevättä moni venäjänkielinen pyrki ymmärtämään Venäjää tai pysymään puolueettomana liittyen esimerkiksi Krimin valtaukseen vuonna 2014, Teperik sanoo.

– Tilanne on nyt jossain määrin tasapainoisempi kuin se oli vuonna 2014. Osa siitä liittyy juuri median kulutukseen, koska monet venäjänkieliset eivät voi nyt välttyä näkemästä Venäjän raakuuksia Ukrainassa, Teperik sanoo.

– Monelle laaja hyökkäys Ukrainaan on ollut herätys. He ovat nyt nähneet, mihin Venäjä pystyy. Heidän on täytynyt ymmärtää, että kyse ei ole vain geopolitiikasta tai kielestä, vaan kyse on ihmisarvosta, hän lisää.

Kaikkia uutiset eivät kuitenkaan edelleenkään tavoita.

– Pieni ryhmä venäjänkielisiä on väistänyt rajoituksia seuraamalla kanavia internetin välityksellä tai asentamalla satelliittiantenneja katolleen. Tavat eivät muutu helposti, ja median kulutustapojen muuttaminen vie aikaa.

Useita eri kipupisteitä

Virossa on ylipäätään käyty keskustelua siitä, miten Viron venäjänkieliset voisivat kokea enemmän kuuluvuutta, jotta he eivät olisi alttiita Venäjän propagandalle. Muistoja herättää etenkin vuoden 2007 pronssisoturikiista, jolloin Viron hallitus päätti siirtää Tallinnan keskustassa sijaitsevan neuvostosotilaiden muistomerkin sotilashautausmaalle.

Tämä aiheutti mellakoita, joihin osallistui muun muassa Venäjän valtapuolueelle läheisen Nashi-nuorisojärjestön komissaari. Venäjä myös lietsoi asiaa levittämällä aiheesta aktiivisesti valheellisia uutisia.

– Pronssisoturikiistassa oli paljolti kyse Venäjän provokaatiosta, päätoimittaja Bali sanoo.

Hän arvioi, että Venäjä voi pyrkiä toteuttamaan vastaavia operaatioita myös myöhemmin.

Bali kuitenkin antaa myös kritiikkiä Viron hallitukselle patsaskiistan osalta.

– Moni mielenosoittajista ei vastustanut itse patsaan siirtoa, vaan tapaa, jolla se toteutettiin. Osa koki, että siirto pyrittiin tekemään salassa keskellä yötä, ei avoimesti, kuten oli luvattu.

Harmaat passit ja koulutus herättäneet keskustelua

Vaikka moni venäjänkielinen virolainen identifioituu virolaiseksi eikä jaa Venäjän hallinnon näkemyksiä, venäjänkielisen väestön eriytyminen nostattaa kuitenkin yhä huolia.

Esimerkiksi europarlamentaarikko, itsekin venäläistaustainen Yana Toom totesi Svenska Dagbladetille Venäjän sodan Ukrainassa lietsoneen pelkoja ja jakolinjoja.

Pidempiaikaisempaa keskustelua Virossa on käyty niin naapurustojen eriytymisestä kielen pohjalta, kaksikielisestä koulutuksesta kuin niin sanotuista harmaista passeista.

Arviolta reilulla 80 000 Virossa asuvalla on harmaa passi. Valtaosa heistä on entisestä Neuvostoliitosta muuttaneita ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, jotka eivät automaattisesti saaneet Viron passia maan itsenäistyttyä.

Osa heistä ei ole myöhemminkään hakenut Viron passia. Yksi syy on ollut riittämätön viron kielen taito, jota kansalaisuuskokeessa testataan.

Osa taas ei ole halunnut luopua passista, koska se mahdollistaa viisumivapaan matkustamisen Venäjälle.

Vuonna 2016 Viro muutti lainsäädäntöään niin, että Virossa vähintään viisi vuotta asuneiden vanhempien lapset saavat automaattisesti Viron kansalaisuuden, vaikka heidän vanhemmillaan olisi harmaa passi. Myös kansalaisuuskokeen kielivaatimuksia on osittain helpotettu. Tämä on vähentänyt ilman kansalaisuutta olevien määrää.

Samalla moni venäjänkielinen poliitikko – muun muassa Tallinnan pormestari Mihhail Kolvrart – on vaatinut helpottamaan Viron passin saantia entisestään.

Venäjänkielisten uutisten päätoimittaja Bali ei kuitenkaan näe harmaita passeja ongelmana, jotka syrjäyttäisivät venäjänkielistä väestöä.

– Näillä ihmisillä olisi mahdollisuus hankkia passi, jos he opettelisivat viron kielen ja läpäisisivät kansalaisuuskokeen. He ovat vain päättäneet niin olla tekemättä, syystä tai toisesta.

-----

Juttua on korjattu klo 23.00: Teperikin mukaan venäjänkielisistä noin 35 prosenttia, ei noin 25 prosenttia, tukee Ukrainaa.